Tutustuminen yhteistyökouluihin

REmiksi työpajoihin kutsuttiin mukaan kouluja eri puolilta Helsinkiä. Itä-Helsingistä mukaan lähti keskisuuren Kontulan ala-asteen koulun 6. luokka. Kallion ala-asteen 6. luokka edustaa pienempää ja harvinaisempaa kielikylpyluokkaa 16 oppilaallaan. Pitäjänmäen ja Hiidenkiven peruskoulujen luokat ovat hieman isompia, 22-25 oppilaan 4. luokkia. Mukaan projektiin eivät lähteneet ihan alakoulujen nuorimmat – osallistujien ikähaitari on 10-13 vuotiaat.

Alkuhaastattelussa opettajat tuntuivat hieman vähättelevän internet-työskentelyään oppilaiden kanssa. Kuitenkin kaikissa luokissa on etsitty verkosta tietoa ja käytetty muutoinkin tietokonetta kirjoitustyökaluina. Opettajilla on avoin suhtautuminen teknologiaan osana oppilaiden arkea ja oppilaat ovatkin voineet hyödyntää omia laitteitaan sekä koulujen laitteistoa oppimisen tukena. Kustantajien luomat sähköiset verkossa toimivat oppimisympäristöt ja -pelit olivat kaikille tuttuja.

Tulevaan opetussuunnitelmaan kaavaillaan ohjelmointia/koodausta uutena kaikille yhteisenä oppisisältönä ala-asteelle. Opettajat näkivät tässä haasteita, koska eivät kokeneet omaavansa koodiopetuksen taitoja. Ehkä tästä syystä moni opettaja oli kiinnostunut pelikoodaukseen johdattavasta Scratch-työpajastamme.

Verkossa jakaminen oli opettajille vieraampaa. Muutamalla koululla oli käytössä julkaisupalveluita kuten koulublogi, mutta tämän käyttöön ei tunneilla oltu juuri perehdytty. Opettajien kanssa keskustellessa avautui sekin seikka, että sähköpostin käyttöä harjoitellaan oppilaiden kanssa ja sitä käytetään yhtenä tiedostojen jakamisen välineenä ala-asteen lopulla. Kouluissa tapahtuva jakaminen jäikin usein joko oppilaalta-opettajalle väliseksi tai koulun sisäiseksi.

Eräässä keskusteluun osallistui sattumalta paikalla ollut koulun sähköisistä palveluista kiinnostunut vararehtori, jonka kanssa pohdimme koulun oman blogin sisältöjen jakamista esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Kuitenkin koulun oman some-kanavan nähtiin tuovan myös mahdollisia haasteita, koska vanhemmat ja oppilaat voisivat sen kautta saada aikaiseksi jopa konflikteja, joiden hallintaan kouluilla ei esimerkiksi viikonloppuisin ole resursseja. Sosiaalinen media kiinnostaa kouluja, mutta väärinkäsitysten mahdollisuudet suitsevat sen käyttöä.

Opettajilla oli yhteinen havainto siitä, miten vähän heillä oli tietoa verkon käytöstä luovuutta tukevana oppimisympäristönä. Juuri tähän haasteeseen etsimme vastauksia REmiksi-projektissa, ja odotammekin innolla pian alkavia työpajoja, joissa pääsemme yhdessä koulujen kanssa kokeilemaan ja oppimaan.

Kommentointi on suljettu.