On-Off-On -ohje

On-Off-On -työpaja yhdistää ideointia ja aineistohakua netissä (online) savimuotoiluun ja valokuvaamiseen (offline) sekä lopullisen teoksen työstön ja julkaisun netissä (online). Anni Puolakka on laatinut monivaiheisesta prosessista yksityiskohtaisen ohjeen:

1. Valitse kiinnostavia olentoja ja paikkoja.
2. Etsi olennoista ja paikoista kuvia netistä.
3. Muovaile kuvien pohjalta oma olento ja suunnittele sille paikka.
4. Maalaa olento ja esineet, viimeistele lavasteet.
5. Kuvaa olento sekä tekemääsi taustaa että yksiväristä taustaa vasten.
6. Siirrä kuvat koneelle ja muokkaa niitä kuvankäsittelyohjelmalla.
7. Asettele ensimmäisen vaiheen listat, tulosteet, veistokset ja niiden taustat kollaaseiksi näyttelytilaan ja esitä työ myös nettigalleriassa.

Lataa pajaopastus lisäohjeineen ja kuvineen täältä!

Lue myös Annin pajakonsepti ja miten työpaja sujui Pitäjämäen ala-asteella.

Nemo-Super BOSSLumnijen norsutyö

Netti mediana -intropaja

Kuluttaminen ja tekeminen kietoutuvat verkossa yhteen – Piia Kedon kuvituskuva Remiksi-intropajaan.

Jokaisen Remiksi-työpajakokonaisuuden aluksi käytiin läpi tunnin mittainen johdatus internetiin. Johdantopaketti sisälsi katsauksen netin toimintaan: median välineet ja sisällöt, netin globaalius, tekninen toiminta ja verkkopalveluiden kehittyminen sekä tekeminen netissä ja tekemisen pelisäännöt. Kuvituksen johdantoon teki Piia Keto Remiksi-tuottaja Saija Salosen käsikirjoituksen pohjalta.

Kaupunkitilavertaus havainnollisti netin toimintaa

Median käsitettä avattiin kaupunkitilavertauksen kautta. Mitä kaikkia välineitä ja erilaisia sisältöjä lapset tunnistivat kaupunkitilaa esittävässä kuvassa? Median määritelmä pidettiin tarkoituksella mahdollisimman väljänä – esimerkiksi suojatietä osoittavan liikennemerkin viesti nähtiin mediana, joka välittää kaupunkitilassa symbolisen viestin turvallisesta paikasta ylittää katu ja saa ihmiset siten käyttäytymään tietyllä tavoin. Harjoite jatkui niin, että oppilaita pyydettiin kertomaan, miten samat merkit kääntyvät toimintoja samat merkitä internetissä näitä verkkoon, Samalla pohdimme yhdessä median kulutuksen ja tuotannon eroavaisuuksia reaalimaailmassa ja netissä.

Toimiva esimerkki arkisten toimintojen ”medioitumisesta” netissä on posti sähköisessä ympäristössä. Verkossa postin viesteistä tulee helposti monistettavia, lukuisille käyttäjille jaettavia ja edelleen välitettäviä. Viestit menevät perille välittömästi ja niitä voi lukea monenlaisilla päätelaitteilla.

Netin historia on unohdettua lähihistoriaa

Internetin historiaa käsittelevä osuus avasi monen oppilaan silmiä. Heille ei ollut tullut mieleen, että netin palvelut ovat niin tuoreita keksintöjä! Esimerkiksi heidän oli ehkä vaikeakin ymmärtää, miten tuore ajatus verkon videopalveluista on melko tuore, vaikka se meillä onkin tunkenut jo myös perinteisiin TV-päätelaitteisiin (mm. Netflix ja Youtube –liittymät vastaanottimissa).

Lapsia nauratti, kun kerroin ensimmäisten verkkosivujen olleen tekstiä mustalla pohjalla tekstiä ja vastaavan näköisiä keskustelutiloja. Graafinen käyttöliittymä on heille niin vahvasti arkea, että 20 vuotta sitten luotu innovaatio tuntui huvittavalta. Internetin historia olisi tärkeä sisällyttää koulujen IT-opetukseen, jotta lapset hahmottaisivat, miten lyhyestä aikajänteestä ja mullistavasta teknologiasta on kyse.

Tunnetko jakamisen pelisäännöt?

Tekijänä verkossa

Itse tekeminen ja sen pelisäännöt -osio havainnollisti lapsille, kuinka verkon palvelut eivät synny itsestään. Nykyisille verkkopalveluille ominaista on, että ne vaativat toimiakseen aktiivisen käyttäjäkunnan tuottamaan sisältöä. Lapsista kuitenkin vain harvoille tekijänoikeuden käsite on tuttu. He eivät välttämättä ymmärrä rikkovansa kenenkään tekijänoikeuksia ladatessaan palveluihin muiden tekemiä musiikkikappaleita tai videoita. Toisaalta he eivät myöskään tunnista omia oikeuksiaan esimerkiksi kuvaajana. Erityisesti mediasisältöjen remiksaaminen, kuten lasten suosimat itse tehdyt dubbaukset suosikkisarjoihin tai meemeinä leviävät kuvamuokkaukset eivät lapsilla herätä ajatuksia alkuperäisen teoksen tekijän oikeuksista.

Keskustelu tekijänoikeuksista toi siin monia kysymyksiä joihin saattoi olla melko vaikeata vastata, koska lainsäädäntö on melko tulkinnanvarainen siinä, milloin teoksesta syntyy uusi teos, kun sitä työstetään edelleen. Johdannossa ei myöskään käsitelty sitä maailmaa, joka lapsille aukeaa kun he pääsevät some-palveluihin, joissa palveluntarjoaja saakin oikeudet käyttäjän itse tekemiin mediajulkaisuihin.

Kokemuksia johdantotunnista

Työpajoihin osallistui yhteensä neljä luokkaa eri puolilta Helsinkiä. Jokainen ryhmätilanne oli intropajan osalta erilainen riippuen ryhmän koosta, iästä, luokan innokkuudesta ja koulun toimintakulttuurista.  Se, mikä toimi yhdelle ryhmälle, ei välttämättä mennyt yhtä hyvin toisella. Tuntematta luokkaa entuudestaan oli hankala valmistautua juuri tälle luokalle sopivalla tavalla johdantoon. Yleisesti johdantotunnit sujuivat hyvin ja erityisen hienosti luokat lähtivät mukaan intro-osion pieniin oppimistehtäviin.

Johdannon opetuskeskusteluissa lasten ikä merkitsi paljon. Esimerkiksi 4.-luokkalaiset eivät olleet juuri käyttäneet sähköpostia, mutta 6.- luokkalaisille se oli jo tutumpi.

Johdantopajoissa huomasi, että lapset periaatteessa tietävät, mikä internet on ja heillä on monenlaisia kokemuksia verkon käyttäjinä. Lapsilla voi olla myös alustavia tietoja ja taitoja liittyen netikettiin, mutta verkon perusrakenteiden ja –toiminnallisuuksien tuntemisessa olisi kehitettävää. Kouluille voisi suositella erillisiä tehtäviä ja kokonaisuuksia, joiden kautta lähestyä verkon maailmaa. Tätä varten intropajan yhteydessä kokeiltiin pieniä oppimistehtäviä, jotka pohjustivat samalla taiteilijoiden vetämien pajojen työskentelyä.

-> Oppimateriaali: Johdanto internetiin

HTML-sivupohja

html-websivu-kuvana

Kuvan vasen puoli esittää html-kuvauksena oikeanpuoleisen verkkosivun.

Verkkosivut pohjaavat HTML-kuvauskieleen (Hyper Text Markup Language), jonka avulla nettisisällöt esitetään ja muotoillaan sivuilla. Normaali tekstinkäsittelyohjelma esittää tekstin muotoilut valmiina valintoina, mutta – HTML-kieli kuvaa tekstin muotoilun selaimille, . Tämän lisäksi hypertekstiin voi html:n avulla upottaa kuvia, linkkejä, video- ja äänitiedostoja, karttanäkymiä sekä pelejä. Hyperteksti on väline, joka yhdistää internetin mahdollisuudet yhteen käyttöliittymään.

Harjoitteen valmistelu

Luo koulun palvelimelle luokan omaan kansioon alakansio luokan nettisivuille. Voit nimetä kansion haluamallasi tavalla. Luo kansioon index.html -tiedosto (voit ladata sen vaikka tästä). Mallisivun pohjassa on hyvä olla kuvattuna:

  • otsikko
  • linkki/linkkejä
  • kuva
  • muotoiltua tekstiä

Luokan oman nettisivu-kansion sisälle kannattaa luoda kuvat-kansio. Tällöin kuvien linkkiosoite tulee muotoon …/kuvat/tiedostonnimi.jpg (tai .gif .png) Lataa kuvat-kansioon ensimmäinen kuva, jonka linkität etusivuusi (index.html -sivu). (tallenna mallisivu tästä: index – hiiren oikealla napilla painamalla linkkiä saat valittua tallenna / save as)

Lapset muokkaavat sivua

Ensimmäisen harjoitteen ideana on vain antaa ensikosketus verkkosivujen tekemiseen. Tärkeintä on, että lapset ymmärtävät verkkosivujen peruslogiikka, kuten linkittymisen sekä monimedialliset mahdollisuudet. Sivuja muokatessa harjoitellaan muutama peruskäsite: tagit, linkittäminen sekä materiaalin upottaminen.

Pyydä lapsia avaamaan index.html -tiedosto napsauttamalla hiiren oikealla napilla ja valitsemalla ”avaa tiedosto” notepad++ (tarvittaessa notepad) -ohjelmalla. Ohjelmassa voitte editoida verkkosivua. Ensimmäiseksi jokaisen oppilaan tulee tallentaa tiedosto oman ”sivunsa” nimiseksi. Esimerkiksi karhu.html, kettu.html riippuen verkkosivujenne teemasta.’

HTML-sivuissa on koneelle luettavaksi sivun koko rakenne. Osa sivusta näytetään käyttäjälle, osa tiedoista näkyy vain yläpidolle tai kun avaa selaimella sivun lähdekoodin. HTML-tiedostot tallennetaan omassa tallennusmuodossaan .htm tai .html.

Tagi. HTML-kuvauskielessä tagiksi nimitetään komentoa, joka kuvailee esimerkiksi muotoilua. Muotoiltava sisältö upotetaan tagien väliin ja selain tulkitsee tagien komennon näyttämällä halutun muotoilun käyttäjälle. Esimerkiksi tekstiä voi painottaa komennolla <strong> strong </strong>, jolloin teksti lihavoituu tummemmaksi ja paksummaksi. Tässä yksi opas aloittelijoille.

Linkit ja kansiorakenne. Verkko- ja palvelinympäristö muodostuu tietokoneista, kovalevyistä ja niiden välisistä yhteyksistä. Jokaisella verkossa olevalla koneella ja palvelimella on oma osoitteensa ja kun sisältöä linkitetään esiin,  viitataan juuri näihin osoitteisiin. Osoitteen voi kirjoittaa ip-osoite -muodossa numerosarjana tai helpommin ihmisille tulkattuna tekstimuotoisena, jolloin ip-osoitteelle on ostettu nimi, johon viitataan.

Verkkosivujen osoite on esimerkiksi muotoa http://www.remiksi.net/wp-content/uploads/2014/11/remiksi-bannis-940.gif

  • http – kone käyttää http -protokollaa (voi olla myös https (suojattu yhteys), ftp tai mail to)
  • /www.remiksi.net – palvelimen osoite (osoite on ostettu ja ohjautuu tälle palvelimelle)
  • /wp-content – wodr press julkaisujärjestelmän käyttämä kansiorakenne sisällölle (näitä sivustoja ylläpidetään word pressin avulla)
  • /uploads/2014/11 – lisää palvelimen sisäisiä kansiorakenteita (voit tehdä myös omalle koneelle sisäkkäisiä kansioita jäsentämään tiedostojasi)
  • /remix-bannis-940.gif – kuvatiedoston nimi. (Tiedosto on ladattu palvelimelle omalta pöytäkoneelta käyttäen word press ylläpitojärjestelmää.)

Jotta voit linkittää sivuja, ääntä, kuvia tai videoita, täytyy sinun tietää mistä tämän sisällön esität. Pyri pitämään omien sivujesi kansiorakenteet loogisina, jotta löydät omat tiedostosi paremmin.

Materiaalin upottaminen. Kuten linkkien käyttäminen, myös materiaalin upottaminen vaatii tiedon tiedoston sijainnista. Ensiksi se pitää siis ladata palvelimelle. Samalle verkkosivulle voi upottaa sisältöä lukuisista eri lähteistä. Voit esittää videon YouTubesta, kuvan Flickristä ja laittaa musiikkia SoundCloudista. Näissä palvelut tarjoavat verkkosivuosoitteiden lisäksi mahdollisuuden linkittää sisältö omalta palvelimeltaan ulkoisille sivuille. Etuna on se, että tavallisella kuluttajalla on harvoin omalla palvelimellaan riittävästi esim. videotiedostojen tai sovellusten vaatimaa tilaa. Mediatiedostojen latausta helpompaa on linkittää materiaali vain katseltavaksi/kuultavaksi ja luottaa näiden palveluntarjoajien osaamiseen. Tietenkin samalla hyväksyy sen, että palveluntarjoajat ovat kaupallisia toimijoita, jotka pyrkivät hyötymään kuluttajista mm. esittämällä näille mainontaa.

 

Tee oma meemi

Lapset aloittelevat harjoituksiaan.

Mikä on meemi?

Meemi on idea, käyttäymismalli, tyyli tai käyttötapa, joka kopioituu kulttuurisesti ja viestinnällisesti ihmisiltä toisille. Niin verkko- kuin reaalimaailmassa se siirtyy ihmisiltä toisille ja tunnetuimmat meemit tavoittavat ison osan saman kulttuuripiirin ihmisistä. Tunnettuja ja varioituja meemejä verkossa ovat mm. ”Success baby”, Hitler kuulee -videot ja monet populaarikulttuurista tutut hahmot (esim. Pokémon, My Little Pony tai Michael Jackson).

Lisää meemistä Wikipediassa.

 

Tee se itse – koneella tai käsin

Meemien teko on helppo harjoite kouluun. Oppilaat tarvitsevat vain kuvia ja työvälineet – ideat syntyvät heiltä aivan varmasti itse ja jo melko pienetkin lapset ymmärtävät meemien hauskuuttelevan idean. Harjoite vie aikaa yhden oppitunnin, koneella ehkä hieman enemmän riippuen lasten aikaisemmista kuvankäsittelytaidoista. Meemin tekeminen sopii hyvin myös ensimmäiseksi kuvankäsittelyharjoitukseksi.

  • Aluksi lapsille näytetään muutama tyypillinen meemikuva, jotta he pääsevät jutun jäljille. Heiltä voi kysyä, ovatko he nähneet hauskoja kuvamuokkauksia, kuulleet uusiksi tehtyjä lauluja tai nähneet muokattuja videoita.
  • Kuvien muokkaamista varten ei kannata käyttää aikaa tekijänoikeuskelpoisten kuvien etsimiseen. Oheisen linkkilistan kuvat ovat käytettävissä vaikka tässä työpajassa.
  • Lapsille annetaan vapaat kädet lisätä kuviin tekstejä, yhdistää kuvia keskenään sekä värittää tai muutoin muokata kuvia.
  • Tunnin viimeisen 10 minuutin aikana kuvat katsellaan yhdessä.

Valmiit meemiharjoitukset esillä!

Koneella

Avataan kuva kuvankäsittelyohjelmassa, muokataan kuvaa ja tallennetaan se omalle koneelle, josta se voidaan joko jakaa katseltavaksi tai tulostaa. Lisäohjeita kuvankäsittelyyn

Käsin

Pohjakuvat kannattaa tulostaa valmiiksi. Oppilaat voivat valita kuvapinosta haluamansa kuvan. Työskentelyyn tarvitaan sakset, liimaa, eri värisiä papereita puhekupliin, tussit.

Yhteiskirjoittaminen Etherpadilla

Yli 13-vuotiaat voivat rekisteröityneinä käyttää useita erilaisia netin yhteistuotannon alustoja, mutta tätä nuoremmilla ei ole monia vastaavia mahdollisuuksia. Etherpad on avoin yhteiskirjoittamisen sovellus, jossa ikärajaa ei ole. Suomessa verkkopalvelua ylläpitää Tieke).

tieke-uusi-muistio-kuvake

Etherpad-sovellus on todella yksinkertainen ja helppokäyttöinen, mutta lasten kanssa työskennellessä kannattaa huomioida muutama seikka:

Uuden sivun luominen

Mene sivulle muistio.tieke.fi. Sivulla on ”New Pad or create/open a Pad with the name” sivun yläosassa. Sen alla on laatikko, johon voi kirjoittaa jo olemassa olevan tai uuden tiedoston nimen, jolloin järjestelmä automaattisesti luo uuden sivun.

Vain tekstiä

Etherpadiin ei ole mahdollista liittää kuvia tai multimediaa. Sivulla pystyy kuitenkin muotoilemaan tekstiä luettavammaksi esim. lihavoinnin ja muiden muotoiluominaisuuksien avulla.

Kirjoittajille nimet

Sivun oikeassa yläkulmassa on hahmon ikoni. Jos sivulla on monta yhtäaikaista tekijää, heidät voi tunnistaa nimeämällä kirjoittaja, jolle annetaan automaattisesti oma tekstin taustaväri.

Etherpadien linkitys

Linkitykset tunnistuvat automaattisesti, kun laittaa linkin kokonaan esille http://muistio.tieke.fi/p/remiksi

Jos joku muokkaa tai sotkee

Etherpadilla voi kulkea ajassa taaksepäin edellisiin versioihin. Jos joku muokkaa tai sotkee muistiota, voit kellon kuvasta (oikea ylänurkka) palata ajassa taakse päin ja vaikka kopioida ja liittää aikaisempi versio sotketun päälle. Yllä olevasta linkistä pääset kurkkaamaan pienen tietoiskun Remiksi -projektista Etherpad muistiossa. Jos sivua on muokattu, löytyy alkuperäinen viesti versiosta 133.

 

Hypermediaseikkailu -työpaja Tapanilassa

Hypermediaseikkailu -työpaja, Hiidenkiven peruskoulu 4. -luokka 2.-9.4. + 26.5.2015

Hypermediaseikkailu-pajassa kokeiltiin Mikko Laajolan luotsaamana yhteisöllistä tarinankerrontaa, kuvamuokkausta ja hypermedian alkeita. Pajan kesto oli kokonaisuudessaan neljä kaksoistuntia, joista ensimmäinen oli yhdistetty harjoituksen kautta intro-pakettiin.

Työpajan kulku

Netin yhteisöllisen toiminnan oivaltamista lähdettiin hakemaan intropajan Tee oma meemi-harjoitteen kautta. Harjoite toimi erinomaisena johdantona verkossa suosittuihin vitseihin, jotka olivat jo monelle lapselle tuttuja heidän käyttämistään nettipalveluista.

Ensimmäisen varsinaisen pajapäivän aiheena oli käsikirjoitus, jota varten lapsille esiteltiin EtherPad-yhteiskirjoittamisalusta. Koska neljäsluokkalaiset eivät olleet aiemmin käyttäneet yhteiskirjoittamisen alustaa, vaan tottuneet erilaisiin chatteihin, alkoivat he heti innokkaasti viestimään Etherpadilla toisilleen – tai toistensa ohi. Sivu täyttyi välilyönneistä, rivinvaihdoista, ”tahallisesta floodaamisesta”. Toiset yrittivät deletoida muiden turhaa viestintää ja mukana meni myös ihan järkeviä juttuja, kun joku painoi deleten pohjaan. Etherpad otettiin käyttöön nopeasti, väline olisi vaatinut tarkemman sääntöjen läpikäymisen, tarkan tehtäväkuvauksen ja ehkä sen jälkeenkin olisi ”villiin” toimintaan intouduttu. Toisaalta näin lapset saivat konkreettisen esimerkin siitä miten yhteistyö vaikeutuu, jos muiden työtä häiritään tahallisesti.

”Kädet ylös näppiksiltä” -komento rauhoitti tilannetta. Sen jälkeen kerrattiin tehtävää ja kirjoitettiin ohjatusti muutamia lauseita. Tarinan keskiöön nousi oppilaiden ideoista ”yön karhu”-hahmo.

tytto-karhuSeuraavalla pajakerralla netissä vapaasti jaettavia karhukuvia yhdistettiin lasten aiemmin ottamiin kuviin kotitaloistaan tai muista oman asuinalueen tärkeistä paikoista. Koska välineet olivat lapsille täysin uusia, aika loppui kesken. Ensimmäisen tietokonetunnin aikana yhteiskirjoittaminen ja linkittäminen ei sujunut halutulla tavalla. Lapsille ei selkeästi jäänyt käsitystä verkon hypermediallisesta luonteesta ja keinoista, joilla siinä voi itse toimia. Tästä syystä päätettiin järjestää vielä yksi pajakerta, jonka aikana työstettiin valmiiden html-lomakkeiden pohjalta pienet nettisivut.

Lasten oma nettisivu – http://seikkailu.remiksi.net/
Jokainen oppilas avasi valmiiksi luodun html-sivupohjan omalla koneellaan notepad++ ohjelmalla ja tallensi sen luokan yhteiselle verkkokovalevylle .html tiedostomuodossa. Näin ”sivupohjat” olivat valmiiksi samassa kansiorakenteessa, johon luotiin myös kuvat –kansio (tähän siirrettiin lasten valmiiksi tekemät kuvat jpg/gif/png-muodossa). Lasten tehtävänä oli keksiä omalle sivulleen otsikko, lyhyt teksti, linkittää kuva sivulle sekä luoda muutama linkki kavereiden tekemille sivuille.

vilina-nalletKoska aikaa oli rajoitetusti ja lähes jokaisella oppilaalla oli teknisiä kysymyksiä sivuihin liittyen, sivujen sisällöt jäivät kehittäminen hieman.  Kolmannen pajakerran päätteeksi luokka oli lopulta tehnyt omat pienet verkkosivut ja jokainen oppilas oli päässyt kokeilemaan kuvankäsittelyä ja yhteisen sivuston luomista html-tageilla.

kai-yonkarhuTyöpajassa oli paljon uutta asiaa  jokaiselle oppilaalle, ja hypermediatuotannon eri työvaiheet vaativat aikaa.  Pajakokonaisuus olikin liian laaja käytettävään aikaan ja ryhmäkokoon nähden ja tulokset jäivät luonnosmaisiksi.  Toisaalta paja tarjosi rungon ”tee-se-itse” multimediatuotannolle ja joukon harjoitteita, joilla luokassa tai yksin voidaan ottaa haltuun yhteissuunnittelua, kuvien tuottamista ja verkkorakenteita.

Viimeisellä pajakerralla oppilaat kertoivat, ottaneensa aiempien tuntien työvälineitä ja sovelluksia kotona harrastuskäyttöön. Erityisen suosittua oli ollut kuvankäsittely sekä työpajan yhteydessä esitelty musiikkiohjelma, joilla lapset kertoivat työskennelleensä itsenäisesti.

Hypermediaseikkailu 2015 -työpaja koostui seuraavista harjoitteista:

  1. Yhteiskirjoittaminen Etherpad
  2. Hakutehtävä Flickr
  3. Kuvamuokkaus
  4. HTML-minitehtävä

Julkaisimme (siirsimme remiksi-palvelimelle) lopulta niiden lasten kuvat ja sivut, joilla oli julkaisulupa. Siirtovaiheessa tehtiin sivujen rakenteisiin tarkastuksia, korjattiin viallisia html-tageja sekä varmistettiin, että linkit ohjaavat julkaisuluvallisen kaverin tiedostoon.

CC-kuvahaku Flickristä

Flickr hakunäkymä ja CC-lisenssit
Klikkaamalla kuvaa näet sen isompana

Tehtävänä on löytää kuvia, joita saa käyttää omassa luovassa työskentelyssä. Tavoitteena on tunnistaa creative commons -kuvien tekijänoikeussymboleita, ja tutustua Flickr-  kuvanjakamisalustan toimintoihin. Samalla opitaan loogisia työtapoja liittyen tiedostojen tallentamiseen ja arkistointiin omalle koneelle.

1. Yhdessä oppiminen on helpompaa

Lapsia pyydetään menemään (pareittain) koneille, ja etsimään sivulle www.flickr.com/search (Flickr-kuvanjakamispalvelun hakusivu).

2. Muokataan hakuikkunan asetuksia

Vasemmassa yläreunassa on ”Any licences” -valikko, josta voi painamalla vaihtaa itselleen sopivan lisenssin.  Käyttämällä ”All creative commons” -valintaa hakutuloksiin suodattuvat vain CC-lisensoidut kuvat.

3. Sitten etsimään!

Etsi tarvitsemasi kuva (esim. tausta, vartalo ja pää kollaasiin eri kuvalähteistä).

Kirjoita hakukenttään:

esimerkiksi ELÄIN, ILOINEN, IHMINEN tms. päihin ja vartaloihin liittyvä hakusana, jonka haluat hahmollesi.

Saatko muokata kuvaa ja käyttää sitä edelleen?Avoimet lisenssit

Tarkista alla olevista symboleista miten kuvaa voi käyttää. Saatko muokata kuvaa, ja käyttää sitä edelleen?

4. Tallentaminen ja nimeäminen

Tallenna kuva koneelle omaan kansioon tai pilvipalveluun. Nimeä se, ja kirjoita nimikenttään otsikon lisäksi myös TEKIJÄN NIMI JA KUVAAN LIITTYVÄN LISENSSIN TUNNUS, esim (CC BY-NC-SA 2.0). Kuvatiedoston nimeksi voi tulla esimerkiksi: musta-lehma-CC-BY_tekijannimi_NC-SA-2_0

Miksi näin vaikea nimi kuvalle? Jos tallennat omaa työskentelyä varten paljon kuvia verkosta, ei alkuperäisten kuvien tekijöitä ja oikeuksia voi mitenkään muistaa. Liittämällä tekijä- ja oikeustiedot kuvan nimeen helpotat siis omaa työskentelyä. (Huom! Klikkaamalla tallennettua kuvaa hiiren oikealla napilla löydät kuvien metatiedot. Tekijänoikeudet yms. voi merkitä myös näihin tietoihin, jolloin voi lisätä helposti mukaan myös sivuosoitteen/linkin, mistä alkuperäisen kuvan latasi.)

Mikä on Flickr?

Wikipedian mukaan: Flickr on valokuvien ja videoiden jakamiseen erikoistunut yhteisöpalvelusivusto, joka perustettiin helmikuussa 2004. Sivustolla voi jakaa omia kuviaan ja videoita.

Ilmaisten käyttäjien toimintoja on monilla tavoin rajoitettu, esimerkiksi käyttäjän kuvasivulla näkyy vain 200 viimeksi ladattua kuvaa. Vuosimaksun maksaneet käyttäjät voivat ladata Flickriin rajattoman määrän kuvia. Kuvien on kuitenkin oltava alle 10 megatavun kokoisia. Flickr on mainittu yhtenä esimerkkinä Web 2.0:sta.

Lataa pieni opas avoimiin lisensseihin: Avoimet lisenssit PDF

Katso lisätietoa, miten hakukoneet toimivat YLE:n uutisista.