Internet ja median muutos

vanha-uusi-media

Kun ”vanhan” median välineet siirtyvät verkkoon, niiden muoto ja toiminta muuttuvat. Tämän harjoitteen muotona on opetuskeskustelu ja pienryhmätyö, jossa etsitään vastauksia kysymykseen Miten mediat ovat muuttuneet? Alle on listattu esimerkkejä viestintävälineistä ja niiden internet-vastineista –  yhdessä oppilaiden kanssa voi keksiä monia uusia esimerkkejä.

  • Mitä eroa on DVD:llä ja nettivideolla?
  • Miten CD-mankka ja musiikin suoratoistopalvelu eroavat?
  • Mitä eroa on valokuva-albumilla ja netin kuvagallerialla?
  • Millainen on karttasovellus verrattuna paperikarttaan?
  • Jos nettiä ei olisi, miten etsisit tietoa?
  • Miten sähköposti eroaa perinteisestä kirjeestä?
  • Onko netissä tai kaupungilla turvallisuuteen kiinnittämisessä eroa?
  • Mitenköhän äiti on aikoinaan saanut lähetettyä viestin parhaalle kaverilleen, kun jotain jännää oli tapahtunut?

Esimerkki: Valokuva, video, musiikkikappale

Mediamaisema on viimeisten 10-20 vuoden aikana muuttunut hurjaa vauhtia. Jo digitalisoituminen muutti tuotannon tapoja, internet muuttaa median jakelun ja kulutuksen muotoja.

Jakelu: Aiemmin teoksia jaettiin fyysisten tallenteiden avulla kädestä käteen (esim. DVD, CD, muistitikku) ja ne kopioitiin koneelta toiselle erilaisten kovalevyjen yms. kautta. Nykyiset langattomat verkot ja internet mahdollistavat tiedostojen suoran kopioinnin koneelta toiselle. Pilvipalvelussa tiedostoja ei edes tarvitse siirtää koneelta toiselle, vaan niitä voi käyttää suoraan palvelimilta. Tämän lisäksi tiedostoja voidaan kopioida koneelta toiselle miljoonia ja alkuperäiset tiedostot eivät siitä kulu.

Suoratoisto: Televisio ja radio ovat perinteisiä vastaanottimia, joilla on katseltu ja kuunneltu tiettyyn kellonaikaan tulevia lähetyksiä. Nykyään monessa televisiossakin on mahdolisuus seurata verkon yli tapahtuvaa suoratoistoa eli streamausta. Monissa suoratoistopalveluissa käyttäjä voi kelata kuuntelemaansa tai katsomaansa taakse päin. Jo esitettyjä lähetyksiä voidaan jakaa suoratoistopalvelimilta, joilta käyttäjä voi ne itse käynnistää.

 

 

 

Netti mediana -intropaja

Kuluttaminen ja tekeminen kietoutuvat verkossa yhteen – Piia Kedon kuvituskuva Remiksi-intropajaan.

Jokaisen Remiksi-työpajakokonaisuuden aluksi käytiin läpi tunnin mittainen johdatus internetiin. Johdantopaketti sisälsi katsauksen netin toimintaan: median välineet ja sisällöt, netin globaalius, tekninen toiminta ja verkkopalveluiden kehittyminen sekä tekeminen netissä ja tekemisen pelisäännöt. Kuvituksen johdantoon teki Piia Keto Remiksi-tuottaja Saija Salosen käsikirjoituksen pohjalta.

Kaupunkitilavertaus havainnollisti netin toimintaa

Median käsitettä avattiin kaupunkitilavertauksen kautta. Mitä kaikkia välineitä ja erilaisia sisältöjä lapset tunnistivat kaupunkitilaa esittävässä kuvassa? Median määritelmä pidettiin tarkoituksella mahdollisimman väljänä – esimerkiksi suojatietä osoittavan liikennemerkin viesti nähtiin mediana, joka välittää kaupunkitilassa symbolisen viestin turvallisesta paikasta ylittää katu ja saa ihmiset siten käyttäytymään tietyllä tavoin. Harjoite jatkui niin, että oppilaita pyydettiin kertomaan, miten samat merkit kääntyvät toimintoja samat merkitä internetissä näitä verkkoon, Samalla pohdimme yhdessä median kulutuksen ja tuotannon eroavaisuuksia reaalimaailmassa ja netissä.

Toimiva esimerkki arkisten toimintojen ”medioitumisesta” netissä on posti sähköisessä ympäristössä. Verkossa postin viesteistä tulee helposti monistettavia, lukuisille käyttäjille jaettavia ja edelleen välitettäviä. Viestit menevät perille välittömästi ja niitä voi lukea monenlaisilla päätelaitteilla.

Netin historia on unohdettua lähihistoriaa

Internetin historiaa käsittelevä osuus avasi monen oppilaan silmiä. Heille ei ollut tullut mieleen, että netin palvelut ovat niin tuoreita keksintöjä! Esimerkiksi heidän oli ehkä vaikeakin ymmärtää, miten tuore ajatus verkon videopalveluista on melko tuore, vaikka se meillä onkin tunkenut jo myös perinteisiin TV-päätelaitteisiin (mm. Netflix ja Youtube –liittymät vastaanottimissa).

Lapsia nauratti, kun kerroin ensimmäisten verkkosivujen olleen tekstiä mustalla pohjalla tekstiä ja vastaavan näköisiä keskustelutiloja. Graafinen käyttöliittymä on heille niin vahvasti arkea, että 20 vuotta sitten luotu innovaatio tuntui huvittavalta. Internetin historia olisi tärkeä sisällyttää koulujen IT-opetukseen, jotta lapset hahmottaisivat, miten lyhyestä aikajänteestä ja mullistavasta teknologiasta on kyse.

Tunnetko jakamisen pelisäännöt?

Tekijänä verkossa

Itse tekeminen ja sen pelisäännöt -osio havainnollisti lapsille, kuinka verkon palvelut eivät synny itsestään. Nykyisille verkkopalveluille ominaista on, että ne vaativat toimiakseen aktiivisen käyttäjäkunnan tuottamaan sisältöä. Lapsista kuitenkin vain harvoille tekijänoikeuden käsite on tuttu. He eivät välttämättä ymmärrä rikkovansa kenenkään tekijänoikeuksia ladatessaan palveluihin muiden tekemiä musiikkikappaleita tai videoita. Toisaalta he eivät myöskään tunnista omia oikeuksiaan esimerkiksi kuvaajana. Erityisesti mediasisältöjen remiksaaminen, kuten lasten suosimat itse tehdyt dubbaukset suosikkisarjoihin tai meemeinä leviävät kuvamuokkaukset eivät lapsilla herätä ajatuksia alkuperäisen teoksen tekijän oikeuksista.

Keskustelu tekijänoikeuksista toi siin monia kysymyksiä joihin saattoi olla melko vaikeata vastata, koska lainsäädäntö on melko tulkinnanvarainen siinä, milloin teoksesta syntyy uusi teos, kun sitä työstetään edelleen. Johdannossa ei myöskään käsitelty sitä maailmaa, joka lapsille aukeaa kun he pääsevät some-palveluihin, joissa palveluntarjoaja saakin oikeudet käyttäjän itse tekemiin mediajulkaisuihin.

Kokemuksia johdantotunnista

Työpajoihin osallistui yhteensä neljä luokkaa eri puolilta Helsinkiä. Jokainen ryhmätilanne oli intropajan osalta erilainen riippuen ryhmän koosta, iästä, luokan innokkuudesta ja koulun toimintakulttuurista.  Se, mikä toimi yhdelle ryhmälle, ei välttämättä mennyt yhtä hyvin toisella. Tuntematta luokkaa entuudestaan oli hankala valmistautua juuri tälle luokalle sopivalla tavalla johdantoon. Yleisesti johdantotunnit sujuivat hyvin ja erityisen hienosti luokat lähtivät mukaan intro-osion pieniin oppimistehtäviin.

Johdannon opetuskeskusteluissa lasten ikä merkitsi paljon. Esimerkiksi 4.-luokkalaiset eivät olleet juuri käyttäneet sähköpostia, mutta 6.- luokkalaisille se oli jo tutumpi.

Johdantopajoissa huomasi, että lapset periaatteessa tietävät, mikä internet on ja heillä on monenlaisia kokemuksia verkon käyttäjinä. Lapsilla voi olla myös alustavia tietoja ja taitoja liittyen netikettiin, mutta verkon perusrakenteiden ja –toiminnallisuuksien tuntemisessa olisi kehitettävää. Kouluille voisi suositella erillisiä tehtäviä ja kokonaisuuksia, joiden kautta lähestyä verkon maailmaa. Tätä varten intropajan yhteydessä kokeiltiin pieniä oppimistehtäviä, jotka pohjustivat samalla taiteilijoiden vetämien pajojen työskentelyä.

-> Oppimateriaali: Johdanto internetiin

Anni Puolakka – On Off On

matildan-teoksen-kerroksia

Matildan harjoituksen kerroksellisuutta

Anni Puolakan työpajan ideana on tehdä taidetta online- ja offline-tilojen välissä: kummastakin tilasta toisiinsa ammentaen. Tavoitteena on löytää omia tekemistapoja materiaalien ja tiedon runsauden keskellä, on-/offline-todellisuuksissa samanaikaisesti toimien. Työpajassa liikutaan näiden tilojen välissä välillä koneella, toisinaan käsin muovaten, samalla kumpikin toisiinsa vaikuttaen. Ensin käytetään netistä löytynyttä materiaalia fyysisen veistoksen tekemiseen ja sitten siirretään veistos verkkopohjaiseen kuvanmuokkaukseen, jossa materiaali saa jälleen uuden muodon.

Puolakka kertoo pajastaan:

 Työpaja on inspiroitunut taiteilija-kirjoittaja Hito Steyerlin ajatuksista: hänen mukaansa kuvia ei tule enää käsittää todellista maailmaa esittävinä asioina – representaatoina – vaan energiaa ja materiaalia sisältävinä verkostojen solmukohtina, jotka vaeltavat välineestä toiseen ja muokkaavat ihmisiä, maisemia, politiikkaa ja sosiaalisia järjestelmiä.

anniAnni Puolakka on monialainen taiteilija, joka työskentelee tällä hetkellä esitysten, installaatioiden ja videoiden parissa. Hän toimii usein yhdessä muiden taiteilijoiden kanssa ja kuuluu Vibes-nimiseen kollektiiviin – monet hänen työnsä käsittelevät kollektiivisuutta niin ihmisten kuin muidenkin olentojen välillä. Taiteen lisäksi hän tekee opetustyötä.

Saija Salonen – Johdanto Remiksiin

intro-internet-media_piia-keto_pien

Remiksi-tuottaja Saija Salosen vetämän johdantopajan tavoite on viritellä lapsia huomaamaan internetin vaikutus mediaan välineinä ja sisältöinä. Pajassa pohditaan, miten internet on muokannut mediaa ja median käytön ja vastaanoton tapoja. Lyhyesti esitellään netille ominaisen yhteistuotannon ja jakamisen käsitteitä ja verkon pelisääntöjä mukaanlukien tekijänoikeudet – johdattaen lasten ajattelua kohti verkon luovaa käyttöä ja omia mahdollisuuksia siellä toimiessa.

Koska nykyään kaikki medialaitteet kytkeytyvät nettiin, on internet muuttanut aikaisempia median toiminta ja esitys tapoja. Aikuisille tämä muutos on ymmärrettävä, lapset sen sijaan ovat syntyneet suoraan nettiaikaan. Intro-pajassa pohditaan reaalimaailman ja verkon toimintatapojen eroja ja yhteneväisyyksiä. Lapset saavat kevyen historiallisen johdannon verkon palveluiden kehittymiseen ja sitä kautta median murrokseen.

saija-intro

Saija Salonen on tehnyt nuorisotyötä ja mediakasvatusta 2000-luvun alkupuolelta erityisesti videon ja verkkojulkaisemisen parissa. Lasten ja nuorten lisäksi hän työskentelee aikuisten mediataitojen vahvistajana ja vetää työpajoja sosiaalisesti hyvinkin erilaisille ryhmille. Hän opiskelee Tampereen yliopistolla mediakasvatusta ja työskentelee m-cultin yhteisömediatuottajana.