Remix-kollaasit ja animaatiot

Remix-kollaasit ja animaatiot -oppimiskokonaisuuteen liittyvät seuraavat harjoitteet:
 

CC-kuvahaku Flickristä

Kuvankäsittely

Gif-animaatio

Lue myös Maria Candian pajaidea ja miten työpaja sujui Kallion ala-asteella.

kissakotkaPetteri

Netti mediana -intropaja

Kuluttaminen ja tekeminen kietoutuvat verkossa yhteen – Piia Kedon kuvituskuva Remiksi-intropajaan.

Jokaisen Remiksi-työpajakokonaisuuden aluksi käytiin läpi tunnin mittainen johdatus internetiin. Johdantopaketti sisälsi katsauksen netin toimintaan: median välineet ja sisällöt, netin globaalius, tekninen toiminta ja verkkopalveluiden kehittyminen sekä tekeminen netissä ja tekemisen pelisäännöt. Kuvituksen johdantoon teki Piia Keto Remiksi-tuottaja Saija Salosen käsikirjoituksen pohjalta.

Kaupunkitilavertaus havainnollisti netin toimintaa

Median käsitettä avattiin kaupunkitilavertauksen kautta. Mitä kaikkia välineitä ja erilaisia sisältöjä lapset tunnistivat kaupunkitilaa esittävässä kuvassa? Median määritelmä pidettiin tarkoituksella mahdollisimman väljänä – esimerkiksi suojatietä osoittavan liikennemerkin viesti nähtiin mediana, joka välittää kaupunkitilassa symbolisen viestin turvallisesta paikasta ylittää katu ja saa ihmiset siten käyttäytymään tietyllä tavoin. Harjoite jatkui niin, että oppilaita pyydettiin kertomaan, miten samat merkit kääntyvät toimintoja samat merkitä internetissä näitä verkkoon, Samalla pohdimme yhdessä median kulutuksen ja tuotannon eroavaisuuksia reaalimaailmassa ja netissä.

Toimiva esimerkki arkisten toimintojen ”medioitumisesta” netissä on posti sähköisessä ympäristössä. Verkossa postin viesteistä tulee helposti monistettavia, lukuisille käyttäjille jaettavia ja edelleen välitettäviä. Viestit menevät perille välittömästi ja niitä voi lukea monenlaisilla päätelaitteilla.

Netin historia on unohdettua lähihistoriaa

Internetin historiaa käsittelevä osuus avasi monen oppilaan silmiä. Heille ei ollut tullut mieleen, että netin palvelut ovat niin tuoreita keksintöjä! Esimerkiksi heidän oli ehkä vaikeakin ymmärtää, miten tuore ajatus verkon videopalveluista on melko tuore, vaikka se meillä onkin tunkenut jo myös perinteisiin TV-päätelaitteisiin (mm. Netflix ja Youtube –liittymät vastaanottimissa).

Lapsia nauratti, kun kerroin ensimmäisten verkkosivujen olleen tekstiä mustalla pohjalla tekstiä ja vastaavan näköisiä keskustelutiloja. Graafinen käyttöliittymä on heille niin vahvasti arkea, että 20 vuotta sitten luotu innovaatio tuntui huvittavalta. Internetin historia olisi tärkeä sisällyttää koulujen IT-opetukseen, jotta lapset hahmottaisivat, miten lyhyestä aikajänteestä ja mullistavasta teknologiasta on kyse.

Tunnetko jakamisen pelisäännöt?

Tekijänä verkossa

Itse tekeminen ja sen pelisäännöt -osio havainnollisti lapsille, kuinka verkon palvelut eivät synny itsestään. Nykyisille verkkopalveluille ominaista on, että ne vaativat toimiakseen aktiivisen käyttäjäkunnan tuottamaan sisältöä. Lapsista kuitenkin vain harvoille tekijänoikeuden käsite on tuttu. He eivät välttämättä ymmärrä rikkovansa kenenkään tekijänoikeuksia ladatessaan palveluihin muiden tekemiä musiikkikappaleita tai videoita. Toisaalta he eivät myöskään tunnista omia oikeuksiaan esimerkiksi kuvaajana. Erityisesti mediasisältöjen remiksaaminen, kuten lasten suosimat itse tehdyt dubbaukset suosikkisarjoihin tai meemeinä leviävät kuvamuokkaukset eivät lapsilla herätä ajatuksia alkuperäisen teoksen tekijän oikeuksista.

Keskustelu tekijänoikeuksista toi siin monia kysymyksiä joihin saattoi olla melko vaikeata vastata, koska lainsäädäntö on melko tulkinnanvarainen siinä, milloin teoksesta syntyy uusi teos, kun sitä työstetään edelleen. Johdannossa ei myöskään käsitelty sitä maailmaa, joka lapsille aukeaa kun he pääsevät some-palveluihin, joissa palveluntarjoaja saakin oikeudet käyttäjän itse tekemiin mediajulkaisuihin.

Kokemuksia johdantotunnista

Työpajoihin osallistui yhteensä neljä luokkaa eri puolilta Helsinkiä. Jokainen ryhmätilanne oli intropajan osalta erilainen riippuen ryhmän koosta, iästä, luokan innokkuudesta ja koulun toimintakulttuurista.  Se, mikä toimi yhdelle ryhmälle, ei välttämättä mennyt yhtä hyvin toisella. Tuntematta luokkaa entuudestaan oli hankala valmistautua juuri tälle luokalle sopivalla tavalla johdantoon. Yleisesti johdantotunnit sujuivat hyvin ja erityisen hienosti luokat lähtivät mukaan intro-osion pieniin oppimistehtäviin.

Johdannon opetuskeskusteluissa lasten ikä merkitsi paljon. Esimerkiksi 4.-luokkalaiset eivät olleet juuri käyttäneet sähköpostia, mutta 6.- luokkalaisille se oli jo tutumpi.

Johdantopajoissa huomasi, että lapset periaatteessa tietävät, mikä internet on ja heillä on monenlaisia kokemuksia verkon käyttäjinä. Lapsilla voi olla myös alustavia tietoja ja taitoja liittyen netikettiin, mutta verkon perusrakenteiden ja –toiminnallisuuksien tuntemisessa olisi kehitettävää. Kouluille voisi suositella erillisiä tehtäviä ja kokonaisuuksia, joiden kautta lähestyä verkon maailmaa. Tätä varten intropajan yhteydessä kokeiltiin pieniä oppimistehtäviä, jotka pohjustivat samalla taiteilijoiden vetämien pajojen työskentelyä.

-> Oppimateriaali: Johdanto internetiin

CC-kuvahaku Flickristä

Flickr hakunäkymä ja CC-lisenssit
Klikkaamalla kuvaa näet sen isompana

Tehtävänä on löytää kuvia, joita saa käyttää omassa luovassa työskentelyssä. Tavoitteena on tunnistaa creative commons -kuvien tekijänoikeussymboleita, ja tutustua Flickr-  kuvanjakamisalustan toimintoihin. Samalla opitaan loogisia työtapoja liittyen tiedostojen tallentamiseen ja arkistointiin omalle koneelle.

1. Yhdessä oppiminen on helpompaa

Lapsia pyydetään menemään (pareittain) koneille, ja etsimään sivulle www.flickr.com/search (Flickr-kuvanjakamispalvelun hakusivu).

2. Muokataan hakuikkunan asetuksia

Vasemmassa yläreunassa on ”Any licences” -valikko, josta voi painamalla vaihtaa itselleen sopivan lisenssin.  Käyttämällä ”All creative commons” -valintaa hakutuloksiin suodattuvat vain CC-lisensoidut kuvat.

3. Sitten etsimään!

Etsi tarvitsemasi kuva (esim. tausta, vartalo ja pää kollaasiin eri kuvalähteistä).

Kirjoita hakukenttään:

esimerkiksi ELÄIN, ILOINEN, IHMINEN tms. päihin ja vartaloihin liittyvä hakusana, jonka haluat hahmollesi.

Saatko muokata kuvaa ja käyttää sitä edelleen?Avoimet lisenssit

Tarkista alla olevista symboleista miten kuvaa voi käyttää. Saatko muokata kuvaa, ja käyttää sitä edelleen?

4. Tallentaminen ja nimeäminen

Tallenna kuva koneelle omaan kansioon tai pilvipalveluun. Nimeä se, ja kirjoita nimikenttään otsikon lisäksi myös TEKIJÄN NIMI JA KUVAAN LIITTYVÄN LISENSSIN TUNNUS, esim (CC BY-NC-SA 2.0). Kuvatiedoston nimeksi voi tulla esimerkiksi: musta-lehma-CC-BY_tekijannimi_NC-SA-2_0

Miksi näin vaikea nimi kuvalle? Jos tallennat omaa työskentelyä varten paljon kuvia verkosta, ei alkuperäisten kuvien tekijöitä ja oikeuksia voi mitenkään muistaa. Liittämällä tekijä- ja oikeustiedot kuvan nimeen helpotat siis omaa työskentelyä. (Huom! Klikkaamalla tallennettua kuvaa hiiren oikealla napilla löydät kuvien metatiedot. Tekijänoikeudet yms. voi merkitä myös näihin tietoihin, jolloin voi lisätä helposti mukaan myös sivuosoitteen/linkin, mistä alkuperäisen kuvan latasi.)

Mikä on Flickr?

Wikipedian mukaan: Flickr on valokuvien ja videoiden jakamiseen erikoistunut yhteisöpalvelusivusto, joka perustettiin helmikuussa 2004. Sivustolla voi jakaa omia kuviaan ja videoita.

Ilmaisten käyttäjien toimintoja on monilla tavoin rajoitettu, esimerkiksi käyttäjän kuvasivulla näkyy vain 200 viimeksi ladattua kuvaa. Vuosimaksun maksaneet käyttäjät voivat ladata Flickriin rajattoman määrän kuvia. Kuvien on kuitenkin oltava alle 10 megatavun kokoisia. Flickr on mainittu yhtenä esimerkkinä Web 2.0:sta.

Lataa pieni opas avoimiin lisensseihin: Avoimet lisenssit PDF

Katso lisätietoa, miten hakukoneet toimivat YLE:n uutisista.

Tekijänoikeudet ja Creative Commons

Jokaiselle tekijälle muodostuu tekijyys teokseensa, jonka jakamiseen liittyvän lisenssin hän voi itse määritellä.

Harjoite koostuu kahdesta osasta: aluksi tarjotaan yleistietoa tekijänoikeuksista ja Creative Commons -lisensoinnista ja sen jälkeen sovelletaan tietoa käytäntön.

Tunnista omat ja muiden oikeudet

Teosten tekijöillä on oikeus määritellä teostensa käyttöön liittyvät oikeudet. Koska lasten teokset eivät yleensä ole kaupallisesti hyödynnettävissä (niiden esitysoikeuksien myyminen ei ole kannattavaa), niin oppilaat voivat aivan hyvin jakaa tekemiään juttuja verkossa. Oppiakseen tunnistamaan omia oikeuksiaan on hyvä harjoitella jakamisen ehtoja. Haluanko, että muut saavat muokata tuotostani, vai annanko muille vain oikeuden ihailla sitä? Näitä oikeuksia voi helposti ilmaista Creative Commons -lisenssien avulla.

Tekijänoikeuksia säännellään ensisijaisesti kahdesta syystä: ensinnäkin jotta luovat teokset saataisiin jaettaviksi sopivin ehdoin ja toiseksi, jotta tekijä saisi saisi teoksestaan ansaitun kiitoksen ja voisi hyötyä siitä myös taloudellisesti. Tekijänoikeusjärjestöt on perustettu valvomaan ja toimimaan tekijöiden edunvalvojina. Levy- ja tuotantoyhtiöt yms. vastaavasti pyrkivät mahdollistamaan teosten luomisen, jakelun ja kaupallisen toiminnan teosten yhteydessä.

Vaikka tavallisten ihmisten tekemien julkaisujen yhteydessä harvemmin liikkuu rahaa tai tarvitaan raskaita sopimuksia, kannattaa tekijän silti aina määritellä itse omien teostensa hyödyntäminen. Lähtökohtaisesti tekijällä on oikeus määritellä teostensa käyttö ja muilla ei ole oikeutta käyttää niitä ilman lupaa, mutta lisensoimalla omat julkaisunsa voi mahdollistaa niiden reilun käytön ja levittämisen.

Avoimet lisenssit

Tallenna linkin takaa ohjeet korkealaatuisempana tiedostona. http://www.remiksi.net/wp-content/uploads/2015/07/avoimet-lisenssit_v3.pdf

Creative Commons lyhyesti

Creative Commons -lisensoitua materiaalia on mahdollista levittää ja käyttää ilman, että joka kerta tarvitsisi olla yhteydessä tekijään ja kysyä erillinen lupa. Sopivalla lisenssillä tekijä päättää julkaisunsa käytön periaatteet, joita jatkokäyttäjien on kunnioitettava. Oheisessa kuvassa symbolit ja oikeudet on selitetty lyhyesti.

Harjoitus

Oppilaiden kanssa keskustellaan tilanteista, jotka ovat kuvitteellisia mutta ovat monelle tuttuja  mediankäytön arjesta. Kuinka jaan kuvani, musiikkini, videoni tai jonkin muun itse tekemäni jutun? Saanko käyttää muiden tekemiä materiaaleja?

Seuraavissa esimerkkitilanteissa on monia mahdollisia vastauksia. Harjoituksen kannalta oleellisinta on, että lapset pohtivat erilaisia vaihtoehtoja ja tulevat tietoiseksi erilaisista lisensseistä sekä muiden ja omista oikeuksistaan ja ymmärtävät, miksi teoksia lisensoidaan erilaisin ehdoin. Oppilaille voi olla iloa Tarmo Toikan (Creative Commons Suomi) laatimasta  ”kysy-vastaa itse”-ohjeistuksesta: http://creativecommons.fi/valitse/

Esimerkkitilanteet ja muutama vastaus:

1. Andrei on ottanut valokuvan kissastaan ja haluaa jakaa sen kissa-aiheisille verkkosivuille. Hän ei kuitenkaan halua, että hänen kissastaan tehdään pilakuvia. Miten hänen kannattaisi toimia?
Aiheita vastaukseen: Andrein ottama kuva saattaa silti levitä verkossa, jos joku ei kunnioita hänen oikeuksiaan ja lisenssointiaan. Jos ehdottomasti ei halua kuvan leviävän tai kuvassa on ihmisiä, joilta ei ole kysytty lupaa/ovat liian nuoria päättämään itse julkaisemisesta ei kuvaa kannata julkaista. Jos kuvan kuitenkin päättää julkaista, niin se kannattaa lisensoida copyright-merkillä (c) ”all rights reserved”. Tällöin muilla ei ole oikeutta jakaa taikka muutoin käyttää kuvaa. 

2. Liisa on tehnyt biisin ja haluaisi sen leviävän verkossa, mutta ei haluaisi kenenkään voivan myydä sitä. Hänellä on myös toive, että sen voisi joskus levyttää ja saada myyntiin. Miten hänen kannattaisi toimia?
Aiheita vastaukseen: Jos kappale on tarkoitus myydä, niin sitä ei kannata ehkä julkaista lainkaan, vaan yrittää kolkutella levy-yhtiöiden ovia. Mutta levy-yhtiöt kaipaavat artisteja, joilla on jo jonkin verran suosiota, miten siis sellaiseksi voi päästä ja samalla säilyttää itsellään oikeuksia? Materiaalia pitää saada levitettyä, mutta pidettyä oikeudet itsellään. Tähän auttaa Creative Commons lisensointi CC BY-NC-ND (Creative Commons: by/tekijän nimi mainittava mainittava, non-commersial/epäkaupallinen, no-derivs/ei muuntelua). 

3. Zanele on tehnyt oman pienen pelin. Hän haluaa muiden saavan pelata ja kehittää hänen tekemäänsä peliä, mutta toivoo saavan itse maininnan pelin alkuperäisen idean keksijänä. Miten hänen kannattaisi toimia?
Aiheita vastaukseen: Oman nimensä turvaamiseksi Zanelen kannattaa käyttää CC BY -lisenssiä (Creative Commons: by/tekijän nimi mainittava), muutoin lisänssiin voi liästä myös SA (Share Alike/ jaa samoin), jolloin seuraava kehittäjä on velvoitettu mainitsemaan alkuperäisen tekijän nimen ja saa jakaa seuraavan version samanlaisilla ehdoilla. Tekijästä seuraavaan voivat oikeudet hieman kehittyäkin, joku voi haluta seuraavassa vaiheessa, ettei hänen teostaan saa kaupallisesti levittää ja lisätä sen lisenssiin. Ohjelmistojen nopea kehitys vapaaehtoisvoimin ja jopa kaupallisiksi palveluiksi on mahdollistunut Zanelen kaltaisten toimijoiden avulla. Esimerkiksi suomalaistaustainen Linux-köyttöjärjestelmä ja sen sovellukset ovat yksi tällaisen kehittämisen menestystarinoita. 

4. Petri kuvasi todella hienon videon, jossa laiva seilaa kohti auringonlaskua. Hänelle on ihan sama, jos joku haluaa käyttää hänen videoaan jossain omissa jutuissaan tai vaikka tehdä siitä mainoksen.
Ajatuksia vastaukseen: Jos Petri on valmis luopumaan kaikista oikeuksista, voi hän jakaa videon CC0 -lisenssillä (Creative Commons: 0/nolla). Tällöin kuka tahansa saa tehdä periaatteessa mitä tahansa kyseiselle tiedostolle.

5. Kati ja Rasmus ylläpitävät ruoka-blogia. He haaveilevat vielä jonakin päivänä tekevänsä ihan oikean keittokirjan blogi-postauksiensa pohjalta. Miten heidän kannattaisi toimia?
Ajatuksia vastaukseen: Katilla ja Rasmuksella on oma julkaisualustansa resepteilleen, joten heidän ei tarvitse saada niitä leviämään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, vaan heidän kannattaa jakaa bloginsa linkkiä mahdollisimman laajalle. Julkaisuihin liittyvät kuvat ja tekstit kannattaa jakaa copyright-merkillä (c) ”all rights reserved”, tällöin muilla ei ole oikeutta jakaa taikka käyttää muilla tavoin heidän tuottamaansa materiaalia.

6. Suklaapatukoita valmistava yritys haluaa käyttää suosittua bändiä ja sen kappaletta mainoksessaan. Mitä heidän pitää huomioida?
Ajatuksia vastauksen: Suosituilla bändeillä on usein levy-yhtiöt ja managerit hoitamassa heidän teoksiinsa ja brändiinsä liittyvää markkinointia. Lisäksi heitä velvoittaa tekijänoikeusjärjestöjen ja artistien väliset sopimukset. Suklaapatukkafirman kannattaa olla yhteydessä bändin edustajiin ja aloittaa neuvottelut liittyen sopimuksiin ja kysyä bändiltä, haluavatko he olla mainostamassa heidän tuotettaan. Tämän lisäksi neuvotellaan summista, joilla bändi tähän mahdollisesti suostuu. Missään tapauksessa ei suklaapatukkayritys voi tehdä itse mainosta kuvaamalla bändiä ja käyttämällä heidän musiikkiaan mainoksessaan ilman asiallisia lupia. Rikkomalla toisten tekijänoikeuksia saattaa joutua maksamaan todella suuria korvauksia.

Lähteitä:

Creative Commons – http://creativecommons.fi/

Kopiokissa – http://www.opettajantekijanoikeus.fi/kopiokissa/

Tekijänoikeusjärjestöjen materiaalia – http://www.tekijanoikeus.fi/

 

 

Maria Candia – Remix-kollaasit

Robin_Hood_olio_Maria_Candia
Maria Candian Remiksi-työpajassa tehdään leikkimielinen kollaasi internetistä löytyvistä kuva-aineistoista. Tavoitteena on luova kierrättäminen omaan itseilmaisuun. Pajaan liittyy keskustelu kuviin liittyvistä tekijänoikeuksista ja se johdattaa lapset netin remix-kulttuuriin ja creative commons -aineistoihin.

 

Pajan tavoitteista Maria kertoo:

Internet, kuten muukin kulttuuri syntyy kaikkien muokkaamana: jokainen seisoo aikaisempien tekijöiden harteilla. Lasten on hyvä tiedostaa, että he kuuluvat ensimmäisiin sukupolviin, joilla ylipäätään on internet käytössään, ja että se miten he käyttävät sitä, ja mitä he uskovat siitä, vaikuttaa myös siihen millainen se on.

Maria CandiaMaria Candia ammentaa ideoita, tietoa ja materiaalia internetistä niin taiteensa kuin työnsäkin puitteissa. Animaatioiden tekemistä rakastava Maria on toiminut monta vuotta helsinkiläisen M2HZ-yhteisötelevision parissa ja osallistunut mm. lasten animaatiopajojen ohjaamiseen. Hän on myös kirjailija, joka julkaisee science fictionia Megatron Braineaterin nimellä.

Saija Salonen – Johdanto Remiksiin

intro-internet-media_piia-keto_pien

Remiksi-tuottaja Saija Salosen vetämän johdantopajan tavoite on viritellä lapsia huomaamaan internetin vaikutus mediaan välineinä ja sisältöinä. Pajassa pohditaan, miten internet on muokannut mediaa ja median käytön ja vastaanoton tapoja. Lyhyesti esitellään netille ominaisen yhteistuotannon ja jakamisen käsitteitä ja verkon pelisääntöjä mukaanlukien tekijänoikeudet – johdattaen lasten ajattelua kohti verkon luovaa käyttöä ja omia mahdollisuuksia siellä toimiessa.

Koska nykyään kaikki medialaitteet kytkeytyvät nettiin, on internet muuttanut aikaisempia median toiminta ja esitys tapoja. Aikuisille tämä muutos on ymmärrettävä, lapset sen sijaan ovat syntyneet suoraan nettiaikaan. Intro-pajassa pohditaan reaalimaailman ja verkon toimintatapojen eroja ja yhteneväisyyksiä. Lapset saavat kevyen historiallisen johdannon verkon palveluiden kehittymiseen ja sitä kautta median murrokseen.

saija-intro

Saija Salonen on tehnyt nuorisotyötä ja mediakasvatusta 2000-luvun alkupuolelta erityisesti videon ja verkkojulkaisemisen parissa. Lasten ja nuorten lisäksi hän työskentelee aikuisten mediataitojen vahvistajana ja vetää työpajoja sosiaalisesti hyvinkin erilaisille ryhmille. Hän opiskelee Tampereen yliopistolla mediakasvatusta ja työskentelee m-cultin yhteisömediatuottajana.

Lapset ja netti: oppimateriaaleja

Remiksi-projektin taustaksi olemme selvittäneet lapsista ja netistä jo löytyviä oppimateriaaleja sekä tutkimuksia. Julkaisemme niistä blogissamme muutamia poimintoja ja havaintoja; aluksi kurkistus oppimateriaaleihin.

kaikkiaan Internetin käsittelylle näyttäisi olevan leimallista uhkadiskurssin eli uusmedioihin liittyvän pelon ja huolen korostuminen,

toteaa Heidi Räihä internet-opetusmateriaaleja käsittelevässä pro gradu -työssään, ja sama havainto oli Remiksi-projektin lähtökohtana. Mutta piristäviä poikkeuksiakin löytyy:

Miten internet toimii?
Mediataitoviikolla 2015 ilmestyi mainio opas, jollaista olimme jo ehtineet kaivata, ja jonka sisällöistä osaa olimme jo alkaneet työstää osaksi Remiksi-oppimateriaalia. Lapsille suunnattu, kuvitettu opas esittelee hauskasti internetin toimintaa ja rakennetta sekä asioita, joita netissä voi tehdä. “Avata verkkosivun ja kirjoittaa blogia” on ainoa oppaan tarjoama tekemisen mahdollisuus – eli viihde ja kulutus painottuvat. Pidä hauskaa netissä! opas toivottaa lopuksi. Opas on tuotettu Ruotsissa ja suomenkielisen version julkaisi Kavin Mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö.

kopiokissa_osa7_avoimet_sisallot_crop

Opettajan tekijänoikeus ja Kopiokissa

Opettajan tekijänoikeus on samannimiseen kirjaseen liittyvä sivusto, joka sisältää suuren määrän tietoa opettajia askarruttavista tekijänoikeuskysymyksistä – pulmatilanteita ja tapauksia, artikkeleja ja webinaari-taltiointeja. Sivuilla on julkaistu myös mainio Tarmo Toikan käsikirjoittama ja Sanna Vilmusenahon kuvittama Kopiokissa-nettisarjakuva, jonka 12 osaa havainnollistavat arkisia pulmatilanteita ratkaisuineen. Suosittelemme!

Vanhempia opastetaan lasten mediakasvatukseen mm. Mannerheimin lastensuojeluliiton Vanhempainnetin Lapset ja media -osiossa ja työkaluja ja oppaita löytyy Mediakasvatusaineistoja varhaiskasvatukseen -sivuilla.

Tekniikasta, tekijänoikeudesta ja nettiturvasta on tietoa, mutta mistä tukea lasten omalle tekemiselle netissä? Mediakasvatusseuran materiaalipankista löytyy runsaasti oppaita mediatuotannon eri osa-alueisiin, videon tai animaation tekoon, kirjoittamiseen. Mutta internet, tuo medioiden sulatusuuni on jälleen vähäisesti edustettuna: materiaalipankin 236:sta sisällöstä vain 12 liittyy nettiin, ja ne korostavat lähinnä medialukutaitoa ja netikettiä.

Vaikuttaa siltä, että Remiksin kaltaisille projekteille on tilaus!

Miksi Remiksi?

Lapset ovat jo internetin suurkäyttäjiä, mutta he ovat netissä pääosin pelien ja kaupallisten sovellusten kuluttajina. Miten lasten mediataitoja, erityisesti median tekemisen taitoja voisi tukea netissä? Tähän kysymykseen Remiksi-projekti etsii vastauksia.

Tutkimuksissa on havaittu, että lapsen mediasuhde alkaa muotoutua alle vuoden ikäisenä, ja 3-4 -vuotiaana lapsella on jo selkeät mieltymykset, oman mediatyylin alkeet. Ala-asteikäiset käyttävät mediaa suvereenisti ja eri laitteilla. Keskeinen toimintaympäristö on internet, jonka palvelut ovat olleet lasten arkea heidän syntymästään saakka.

Nettikulttuuri on ennen muuta oman tekemisen ja jakamisen kulttuuria, mutta lasten oma toimijuus ja tekemisen mahdollisuudet netissä ovat rajalliset. Heidät on ikäänkuin lukittu kuluttajan asemaan: taustalla on amerikkalainen Children’s Online Privacy Protection Act, jonka seurauksena kaikki ns. “käyttäjäsisällön” kanavat – mm. YouTube, Instagram, Facebook – on suljettu alle 13-vuotiailta. Lapset saavat siis tuottajan oikeudet vasta 10 vuotta sen jälkeen kun heidän oma mediatyylinsä on alkanut kehittyä!

Kasvattajat eivät pysy nopeasti muuttuvan nettikulttuurin perässä. Kotona tietokone ja netti ovat usein lapsenvahtina ja viihdykkeenä ilman vanhempien läsnäoloa. Kouluissa opettajat kaihtavat nettisisältöjen näyttämistä pelätessään tekijänoikeuksia, joista heillä on liian vähän tietoa. Ala-asteilla kielletään älypuhelinten käyttö, jotta lapset estetään katselemasta ei-toivottuja sisältöjä välitunneilla.

Myös internetiin liittyvät oppimateriaalit painottavat internetin vaaroja, tekijänoikeuksia ja ns. turvakasvatusta. Painopisteenä on pikemmin se mitä netissä ei saa tehdä, kuin mitä siellä voisi tehdä. Tutkijoiden suositukset kuitenkin korostavat, että lasten oman mediatoimijuuden tukeminen sekä luova ja hauska yhdessä tekeminen ovat tärkeitä keinoja myös internetin riskien torjunnassa.

Remiksi-projektissa luodaan toimintamalleja lasten innostamiseksi omaan tuotantoon netissä. Keskeisenä lähtökohtana ovat mediataiteen avaamat kokeelliset ja mediakriittiset näkökulmat. Taiteilijoiden kehittämissä Remiksi-työpajoissa lapset tutustuvat netin avoimiin työkaluihin ja aineistoihin, oppivat ohjelmoinnin alkeita ja seikkailevat tekijöinä netin yhteisöllisessä maisemassa.