Remiksi-oppimateriaali julkaistu!

Remiksi-sivuille on avattu uusi Oppimateriaali-osio, josta löydät taiteilijapajojen pohjalta kehitellyt laajemmat oppimiskokonaisuudet ja joukon harjoitteita, jotka voi toteuttaa lyhyemmällä ajalla lasten kanssa koulussa tai kotona. Ja sopivat ne aikuisillekin…

Kiitämme Remiksin taiteilijoita, kumppanikouluja ja ennen muuta oppilaita hienoista hetkistä ja kokeilumielisestä hengestä sekä toivotamme hyvää ja uutta luovaa internet-vuotta kaikille!

mariella-lisko-robotti

Johdanto nettiin

Mikä internet on ja miten se toimii? Mitä internetissä voi tehdä? Johdanto nettiin -kokonaisuus sisältää tiiviin, kuvitetun oppimateriaalin, jota voit käyttää esimerkiksi yhden opetustunnin runkona.

Internet ja median muutos

Internet on maailmanlaajuinen tietoverkko

Netti kehittyy ja muuttuu

Mitä netissä voi tehdä?

 

Katso myös, miten Netti mediana -intropaja tehtiin kouluissa.

Ohje kuvan tallentamiseen

remiksi-kuva-kulkee

Klikkaamalla kuvaa hiiren oikealla napilla,  voit tallentaa sen koneellesi isommassa koossa ja käyttää sitä oppilaita ohjeistaessa.

 

Usein on hankala hahmottaa, mitä kuvan muokkausprosessin aikana tapahtuu. Jos luokassa on noin 25 oppilasta ja jokainen tallentaa kuvan työskentelyn eri vaiheissa useaan eri paikkaan, on tiedostojen löytäminen lopulta mahdotonta, jos ei sovita etukäteen, minne tallennetaan. Oheen on kuvattu esimerkki kuvan muokkauksesta ja tallentamisesta koulussa.

Tärkeää:
Muista nimetä kuvatiedostot loogisesti!
Muista tallentaa kuva jokaisen työvaiheen jälkeen!

Internet ja median muutos

vanha-uusi-media

Kun ”vanhan” median välineet siirtyvät verkkoon, niiden muoto ja toiminta muuttuvat. Tämän harjoitteen muotona on opetuskeskustelu ja pienryhmätyö, jossa etsitään vastauksia kysymykseen Miten mediat ovat muuttuneet? Alle on listattu esimerkkejä viestintävälineistä ja niiden internet-vastineista –  yhdessä oppilaiden kanssa voi keksiä monia uusia esimerkkejä.

  • Mitä eroa on DVD:llä ja nettivideolla?
  • Miten CD-mankka ja musiikin suoratoistopalvelu eroavat?
  • Mitä eroa on valokuva-albumilla ja netin kuvagallerialla?
  • Millainen on karttasovellus verrattuna paperikarttaan?
  • Jos nettiä ei olisi, miten etsisit tietoa?
  • Miten sähköposti eroaa perinteisestä kirjeestä?
  • Onko netissä tai kaupungilla turvallisuuteen kiinnittämisessä eroa?
  • Mitenköhän äiti on aikoinaan saanut lähetettyä viestin parhaalle kaverilleen, kun jotain jännää oli tapahtunut?

Esimerkki: Valokuva, video, musiikkikappale

Mediamaisema on viimeisten 10-20 vuoden aikana muuttunut hurjaa vauhtia. Jo digitalisoituminen muutti tuotannon tapoja, internet muuttaa median jakelun ja kulutuksen muotoja.

Jakelu: Aiemmin teoksia jaettiin fyysisten tallenteiden avulla kädestä käteen (esim. DVD, CD, muistitikku) ja ne kopioitiin koneelta toiselle erilaisten kovalevyjen yms. kautta. Nykyiset langattomat verkot ja internet mahdollistavat tiedostojen suoran kopioinnin koneelta toiselle. Pilvipalvelussa tiedostoja ei edes tarvitse siirtää koneelta toiselle, vaan niitä voi käyttää suoraan palvelimilta. Tämän lisäksi tiedostoja voidaan kopioida koneelta toiselle miljoonia ja alkuperäiset tiedostot eivät siitä kulu.

Suoratoisto: Televisio ja radio ovat perinteisiä vastaanottimia, joilla on katseltu ja kuunneltu tiettyyn kellonaikaan tulevia lähetyksiä. Nykyään monessa televisiossakin on mahdolisuus seurata verkon yli tapahtuvaa suoratoistoa eli streamausta. Monissa suoratoistopalveluissa käyttäjä voi kelata kuuntelemaansa tai katsomaansa taakse päin. Jo esitettyjä lähetyksiä voidaan jakaa suoratoistopalvelimilta, joilta käyttäjä voi ne itse käynnistää.

 

 

 

Remix-kollaasit ja animaatiot

Remix-kollaasit ja animaatiot -oppimiskokonaisuuteen liittyvät seuraavat harjoitteet:
 

CC-kuvahaku Flickristä

Kuvankäsittely

Gif-animaatio

Lue myös Maria Candian pajaidea ja miten työpaja sujui Kallion ala-asteella.

kissakotkaPetteri

Gif-animaatio

Gif-animaatio toteutetaan verkossa kahdessa vaiheessa. Ensin luodaan animaatiota varten still-kuvia, jotka tuodaan gif-ohjelmaan sekä muokataan ja tallennetaan animaatioksi. Työvaiheet jakautuvat melko hyvin kahdelle 90 minuutin oppitunnille. Ensimmäisen kaksoistunnin tavoitteena on hyvä pitää animaation pohjakuvan luominen ja tallentaminen; seuraavalla tunnilla tallennetaan kuviin muutokset ja luodaan lopullinen animaatio.

Animaation pohjakuva

pollo-valkoinen

Mitä tahansa kuvaa voi lähteä animoimaan.

Ensin keksitän animaation idea ja etsitään sen toteutukseen tarvittavat kuvat. Animaatiota varten on hyvä hakea kuvia taustaan, hahmoihin ja hahmojen liikkuviin osiin. Kaikki animaation aikana liikkuvat osat luodaan tai leikataan erilleen omille tasoilleen (layers).

Jos animaatiot on tarkoitus julkaista, on kuviin viisasta käyttää sopivaa Creative Commons-lisensoitua aineistoa. Kuvahakua ja käsittelyä varten löydät ohjeita Remiksi-harjoitteista CC-kuvahaku Flickrista  ja Kuvankäsittely.

pollot-layerit2

Kuvaa työstetään kuvankäsittelyohjelmassa esimerkiksi kolme erillistä versiota, jotka jokainen tallennetaan omaksi tiedostokseen.

Yhden kaksoistunnin aikana oppilaat ehtivät tekemään pohjakuvan animaatiota varten. Kuvat tulisi viimeistään tunnin päätteeksi tallentaa koulun koneille sellaisessa tiedostomuodossa, jossa se sisältää tasot (esim. .sumo tai .psd -muodossa, ks. kuvankäsittely-ohje).

Muutosten tallentaminen

Avaa animaation pohjakuva uudelleen kuvankäsittelyohjelmassa. Nyt kuvasta tallennetaan versioita, joissa tapahtuu pieni liike/muutos. Muutokset tehdään jokaiselle tasolle erikseen. Tallenna kuvat omalle koneelle .gif tai .jpg muodossa ja tee niitä varten oma animaatiokansio. Jos kuvien järjestyksellä on animaation kannalta merkitystä, niin tallenna ne numerojärjestyksessä. Animaatioon tulee yhtä monta kuvaa kuin niitä tallennetaan, joten jos halutaan hienovaraisia liikkeitä, on kuvia tallennettava enemmän.

Jo kahdella kuvalla saa aikaiseksi pienen gif-animaation, mutta mitä voitkaan luoda 10 tai 30 kuvalla?

Gif -animointi

gifmaker-pollo

Nuolien osoittamista kohdista saat luotua gif-animaation ja alemman nuolen osoittamassa kohdassa ladattua sen koneellesi.

Tässä vaiheessa gif-animaation tekeminen on jo todella helppoa ja nopeaa.  Kuvat laitetaan oikeaan järjestykseen ja tallennetaan gif-animaatioksi omalle koneelle.

Avaa verkosta gifmaker -ohjelma. Erilaisia ohjelmia on paljon, ja niillä on pieniä eroavaisuuksia, mutta perustoiminnat ovat useimmissa samat.

Lataa ohjelmaan tallennetut .jpg tai .gif kuvat valitussa järjestyksessä. Joissakin ohjelmissa voi säätää kuvien vaihtumisen nopeutta, animaation kokoa (esim. 500 px width x 350 px height), lisätä ääniä tai tekstiä. Kuvien lisäämisen jälkeen voi haluttuja muutoksia tehdä suoraan animaatioon.

Tallenna animaatio omalle koneelle. Katsele valmis animaatio, menikö kaikki oikein?

pollo-animaatio

Klikkaamalla kuvaa pääset näkemään valmiin animaation.

 

LISÄIDEOITA:

Gif-animaatiot ovat ensimmäisiä teknologioita, joilla internet-sivuille on saatu tuotettua liikkuvaa kuvaa.  90-luvulla erilaiset vilkkuvat ja välkkyvät gif-animoidut mainokset olivat arkea verkkosivuilla ja moni käyttäjä koki ne epämiellytäviksi. Mutta voisiko Gif-animaatiota käyttää hyödyksi tai huviksi vaikka koulun verkkosivulla?

– Verkkosivuille voi luoda hahmon, joka iskee ”salaa” silmää. Ota kaksi aivan samanlaista kuvaa henkilöstä (häneltä pitää tietenkin saada suostumus kuvien käyttämiseen), joka katselee toisessa kuvassa normaalisti ja toisessa iskee silmää. Kun kuvat laittaa gifmaker -ohjelmaan, voi normaalikuvan keston säätää pidemmäksi laittamalla samaa kuvaa monta kappaletta peräkanaa. Näin silmänisku tulee yllätyksenä.

– Gif-animaatiot voi siirtää omille nettisivuille tai jakaa koulun blogissa vanhempien ihailtavaksi.

– Verkkosivun otsikkokuvaan saa eloa, jos siihen luo vain pienen sävymuutoksen gif-animaatiolla. Verkkosivuille voi tehdä myös pieniä vinkkilaatikoita, joiden otsikko välkähtää tai keksiä oman hauskemman tavan käyttää gif-animaatioita.

– Gif-animaatio on aina syytä tehdä siihen kokoon, millä se esitetään verkkosivuilla. Jos kuva pakotetaan esittämisen yhteydessä pienemmäksi tai suuremmaksi, animaatio ei enää toimi.

Scratch -peli

Labyrinttipelin työpöytänäkymä kehitysvaiheessa

Labyrinttipelin työpöytänäkymä kehitysvaiheessa

Klikkaamalla kuvasta pääset kokeilemaan peliä

Mikä on Scratch?

Scratch on MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) Media Labin kehittämä ohjelmisto, jonka avulla voidaan tuottaa pelejä graafisen käyttöliittymän avulla – ilman varsinaista  ohjelmointiosaamista.

Klikkaamalla kuvasta pääset kokeilemaan peliä

Miten paja etenee pääpiirteittäin?

  • Opettaja / ohjaaja luo tilin ja pelipohjan scratch-palveluun
  • Lapset luovat omat käyttäjätunnukset
  • Lapset menevät opettajan luomalle sivupohjalle ja aloittavat pelin toiminnallisuuksien luomisen
  • Päästyään kärryille toiminnallisuuksien muokkaamisesta, lapset voivat aloittaa myös ulkoasun ja efektien muokkaamisen / luomisen
  • Lopuksi pelit tallennetaan ja jaetaan kaikkien hyödynnettäviksi

Klikkaamalla kuvasta pääset kokeilemaan peliä

Remiksi -pajan ohjeita

Jouni Seppänen ja Tero Huttunen ovat laatineet   scratch-oppimiskokonaisuuteen seikkaperäiset opettajan ohjeet:

Scratch-tyopaja_opettajan-ohje-vrs2

Sekä lapsille suunnatun ohjepaketin:

Scratch-neuvoja

Lue myös Teron ja Jounin pajasuunnitelma ja miten työpaja sujui Kontulassa.

On-Off-On -ohje

On-Off-On -työpaja yhdistää ideointia ja aineistohakua netissä (online) savimuotoiluun ja valokuvaamiseen (offline) sekä lopullisen teoksen työstön ja julkaisun netissä (online). Anni Puolakka on laatinut monivaiheisesta prosessista yksityiskohtaisen ohjeen:

1. Valitse kiinnostavia olentoja ja paikkoja.
2. Etsi olennoista ja paikoista kuvia netistä.
3. Muovaile kuvien pohjalta oma olento ja suunnittele sille paikka.
4. Maalaa olento ja esineet, viimeistele lavasteet.
5. Kuvaa olento sekä tekemääsi taustaa että yksiväristä taustaa vasten.
6. Siirrä kuvat koneelle ja muokkaa niitä kuvankäsittelyohjelmalla.
7. Asettele ensimmäisen vaiheen listat, tulosteet, veistokset ja niiden taustat kollaaseiksi näyttelytilaan ja esitä työ myös nettigalleriassa.

Lataa pajaopastus lisäohjeineen ja kuvineen täältä!

Lue myös Annin pajakonsepti ja miten työpaja sujui Pitäjämäen ala-asteella.

Nemo-Super BOSSLumnijen norsutyö

HTML-sivupohja

html-websivu-kuvana

Kuvan vasen puoli esittää html-kuvauksena oikeanpuoleisen verkkosivun.

Verkkosivut pohjaavat HTML-kuvauskieleen (Hyper Text Markup Language), jonka avulla nettisisällöt esitetään ja muotoillaan sivuilla. Normaali tekstinkäsittelyohjelma esittää tekstin muotoilut valmiina valintoina, mutta – HTML-kieli kuvaa tekstin muotoilun selaimille, . Tämän lisäksi hypertekstiin voi html:n avulla upottaa kuvia, linkkejä, video- ja äänitiedostoja, karttanäkymiä sekä pelejä. Hyperteksti on väline, joka yhdistää internetin mahdollisuudet yhteen käyttöliittymään.

Harjoitteen valmistelu

Luo koulun palvelimelle luokan omaan kansioon alakansio luokan nettisivuille. Voit nimetä kansion haluamallasi tavalla. Luo kansioon index.html -tiedosto (voit ladata sen vaikka tästä). Mallisivun pohjassa on hyvä olla kuvattuna:

  • otsikko
  • linkki/linkkejä
  • kuva
  • muotoiltua tekstiä

Luokan oman nettisivu-kansion sisälle kannattaa luoda kuvat-kansio. Tällöin kuvien linkkiosoite tulee muotoon …/kuvat/tiedostonnimi.jpg (tai .gif .png) Lataa kuvat-kansioon ensimmäinen kuva, jonka linkität etusivuusi (index.html -sivu). (tallenna mallisivu tästä: index – hiiren oikealla napilla painamalla linkkiä saat valittua tallenna / save as)

Lapset muokkaavat sivua

Ensimmäisen harjoitteen ideana on vain antaa ensikosketus verkkosivujen tekemiseen. Tärkeintä on, että lapset ymmärtävät verkkosivujen peruslogiikka, kuten linkittymisen sekä monimedialliset mahdollisuudet. Sivuja muokatessa harjoitellaan muutama peruskäsite: tagit, linkittäminen sekä materiaalin upottaminen.

Pyydä lapsia avaamaan index.html -tiedosto napsauttamalla hiiren oikealla napilla ja valitsemalla ”avaa tiedosto” notepad++ (tarvittaessa notepad) -ohjelmalla. Ohjelmassa voitte editoida verkkosivua. Ensimmäiseksi jokaisen oppilaan tulee tallentaa tiedosto oman ”sivunsa” nimiseksi. Esimerkiksi karhu.html, kettu.html riippuen verkkosivujenne teemasta.’

HTML-sivuissa on koneelle luettavaksi sivun koko rakenne. Osa sivusta näytetään käyttäjälle, osa tiedoista näkyy vain yläpidolle tai kun avaa selaimella sivun lähdekoodin. HTML-tiedostot tallennetaan omassa tallennusmuodossaan .htm tai .html.

Tagi. HTML-kuvauskielessä tagiksi nimitetään komentoa, joka kuvailee esimerkiksi muotoilua. Muotoiltava sisältö upotetaan tagien väliin ja selain tulkitsee tagien komennon näyttämällä halutun muotoilun käyttäjälle. Esimerkiksi tekstiä voi painottaa komennolla <strong> strong </strong>, jolloin teksti lihavoituu tummemmaksi ja paksummaksi. Tässä yksi opas aloittelijoille.

Linkit ja kansiorakenne. Verkko- ja palvelinympäristö muodostuu tietokoneista, kovalevyistä ja niiden välisistä yhteyksistä. Jokaisella verkossa olevalla koneella ja palvelimella on oma osoitteensa ja kun sisältöä linkitetään esiin,  viitataan juuri näihin osoitteisiin. Osoitteen voi kirjoittaa ip-osoite -muodossa numerosarjana tai helpommin ihmisille tulkattuna tekstimuotoisena, jolloin ip-osoitteelle on ostettu nimi, johon viitataan.

Verkkosivujen osoite on esimerkiksi muotoa http://www.remiksi.net/wp-content/uploads/2014/11/remiksi-bannis-940.gif

  • http – kone käyttää http -protokollaa (voi olla myös https (suojattu yhteys), ftp tai mail to)
  • /www.remiksi.net – palvelimen osoite (osoite on ostettu ja ohjautuu tälle palvelimelle)
  • /wp-content – wodr press julkaisujärjestelmän käyttämä kansiorakenne sisällölle (näitä sivustoja ylläpidetään word pressin avulla)
  • /uploads/2014/11 – lisää palvelimen sisäisiä kansiorakenteita (voit tehdä myös omalle koneelle sisäkkäisiä kansioita jäsentämään tiedostojasi)
  • /remix-bannis-940.gif – kuvatiedoston nimi. (Tiedosto on ladattu palvelimelle omalta pöytäkoneelta käyttäen word press ylläpitojärjestelmää.)

Jotta voit linkittää sivuja, ääntä, kuvia tai videoita, täytyy sinun tietää mistä tämän sisällön esität. Pyri pitämään omien sivujesi kansiorakenteet loogisina, jotta löydät omat tiedostosi paremmin.

Materiaalin upottaminen. Kuten linkkien käyttäminen, myös materiaalin upottaminen vaatii tiedon tiedoston sijainnista. Ensiksi se pitää siis ladata palvelimelle. Samalle verkkosivulle voi upottaa sisältöä lukuisista eri lähteistä. Voit esittää videon YouTubesta, kuvan Flickristä ja laittaa musiikkia SoundCloudista. Näissä palvelut tarjoavat verkkosivuosoitteiden lisäksi mahdollisuuden linkittää sisältö omalta palvelimeltaan ulkoisille sivuille. Etuna on se, että tavallisella kuluttajalla on harvoin omalla palvelimellaan riittävästi esim. videotiedostojen tai sovellusten vaatimaa tilaa. Mediatiedostojen latausta helpompaa on linkittää materiaali vain katseltavaksi/kuultavaksi ja luottaa näiden palveluntarjoajien osaamiseen. Tietenkin samalla hyväksyy sen, että palveluntarjoajat ovat kaupallisia toimijoita, jotka pyrkivät hyötymään kuluttajista mm. esittämällä näille mainontaa.

 

Tee oma meemi

Lapset aloittelevat harjoituksiaan.

Mikä on meemi?

Meemi on idea, käyttäymismalli, tyyli tai käyttötapa, joka kopioituu kulttuurisesti ja viestinnällisesti ihmisiltä toisille. Niin verkko- kuin reaalimaailmassa se siirtyy ihmisiltä toisille ja tunnetuimmat meemit tavoittavat ison osan saman kulttuuripiirin ihmisistä. Tunnettuja ja varioituja meemejä verkossa ovat mm. ”Success baby”, Hitler kuulee -videot ja monet populaarikulttuurista tutut hahmot (esim. Pokémon, My Little Pony tai Michael Jackson).

Lisää meemistä Wikipediassa.

 

Tee se itse – koneella tai käsin

Meemien teko on helppo harjoite kouluun. Oppilaat tarvitsevat vain kuvia ja työvälineet – ideat syntyvät heiltä aivan varmasti itse ja jo melko pienetkin lapset ymmärtävät meemien hauskuuttelevan idean. Harjoite vie aikaa yhden oppitunnin, koneella ehkä hieman enemmän riippuen lasten aikaisemmista kuvankäsittelytaidoista. Meemin tekeminen sopii hyvin myös ensimmäiseksi kuvankäsittelyharjoitukseksi.

  • Aluksi lapsille näytetään muutama tyypillinen meemikuva, jotta he pääsevät jutun jäljille. Heiltä voi kysyä, ovatko he nähneet hauskoja kuvamuokkauksia, kuulleet uusiksi tehtyjä lauluja tai nähneet muokattuja videoita.
  • Kuvien muokkaamista varten ei kannata käyttää aikaa tekijänoikeuskelpoisten kuvien etsimiseen. Oheisen linkkilistan kuvat ovat käytettävissä vaikka tässä työpajassa.
  • Lapsille annetaan vapaat kädet lisätä kuviin tekstejä, yhdistää kuvia keskenään sekä värittää tai muutoin muokata kuvia.
  • Tunnin viimeisen 10 minuutin aikana kuvat katsellaan yhdessä.

Valmiit meemiharjoitukset esillä!

Koneella

Avataan kuva kuvankäsittelyohjelmassa, muokataan kuvaa ja tallennetaan se omalle koneelle, josta se voidaan joko jakaa katseltavaksi tai tulostaa. Lisäohjeita kuvankäsittelyyn

Käsin

Pohjakuvat kannattaa tulostaa valmiiksi. Oppilaat voivat valita kuvapinosta haluamansa kuvan. Työskentelyyn tarvitaan sakset, liimaa, eri värisiä papereita puhekupliin, tussit.