Jouni Seppänen ja Tero Huttunen – Scratch-peli

Scratch –ohjelmistolle pohjautuvassa työpajassa osallistujat tekevät pieniä pelejä ja tutustuvat siten ohjelmointilogiikan alkeisiin sekä erilaisen median tuottamiseen tai hyödyntämiseen. Työpajan tavoitteena on tutustuttaa osallistujat ohjelmointilogiikan alkeisiin sekä eri mediamuotojen hyödyntämiseen digitaalisten pelien tai animaatioiden tekemisen kautta. 

Labyrinttipelin työpöytänäkymä kehitysvaiheessa

Labyrinttipelin työpöytänäkymä kehitysvaiheessa

Scratch on MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) Media Labin kehittämä ohjelmisto, jonka avulla voidaan tuottaa pelejä graafisessa käyttöliittymässä ilman aiempaa osaamista ohjelmoinnista.

Näin Jouni ja Tero kuvailevat pelien taidetta:

 Pelien tekemisessä taiteena pidetään useimmiten peligrafiikan, animaatioiden, musiikin, äänitehosteiden ja käsikirjoituksen tuottamista. Näiden taiteenlajien lisäksi taidetta voi olla pelisuunnittelu, joka sisältää kenttäsuunnittelua, hahmojen suunnittelua, pelimaailman ja sen yksityiskohtien suunnittelua ja pelin tuntuman ja tasapainon säätämistä. Pelisuunnittelun kautta voidaan saada aikaan erilaisia tunteita, muuttaa pelin vaikeusastetta ja muodostaa kokemusta hahmojen erilaisista ominaisuuksista. Pelisuunnittelu on kokonaisvaltainen prosessi, joka on itsessään luovaa ja nousee parhaissa peleissä taiteen tasolle.

Tero_Huttunen_Jouni_Seppanen

Tero Huttunen ja Jouni Seppänen

Tero Huttunen on yhteisöpedagogi (AMK) ja filosofian maisteri ja on järjestänyt aiemmin lasten ja nuorten työpajoja peliohjelmoinnista sekä robottiohjelmoinnista vuosina 2011-2014.

Jouni Seppänen on tekniikan tohtori ja toimii ohjelmistonkehittäjänä ZenRoboticsilla. Tero ja Jouni ovat vetäneet aiemminkin lapsille suunnattua Scracth-ohjelmointikerhoa Herttoniemen ala-asteella.

Meemikuvina käytettävien kuvien lista

Kissa:

koulu:
pöllö:
Angry bird:
Utelias kissa:https://www.flickr.com/photos/brenkee/11369857546/in/photolist-ijHuwE-owhbwL-iEEep1-ocbrME-nyqBG3-ow2Z1X-oy2Toz-pKaXqu-khJrCW-k822GK-rKRoWr-naKscT-oPgnsa-fh8gNM-ogTQwH-eqQzTR-oh8Fmb-fh8gkR-fauC6i-fQiN3q-ovaa3B-ovMXxf-ouPhDD-oc1kFb-owfEPe-oufv6u-odrgcH-obNgJe-oeQpBD-oewTnz-ovB26t-otaHtQ-ow9QCy-ovV5s5-otUJES-oereay-ottxFq-oeNdsX-oti73d-ocxxqD-oercU6-ouDdW4-oybTir-ouf7y5-oetRxY-odAych-ounVvf-odkSES-otkFqb-ov2Re2

poika ja heinähattu:
lapsilauma:
Kana ja kukko:
linnunpesä:
roska-auto:
työpäivä on loppu:
punahilkka:
sisäelimet:
tyttö töissä:
herkkuja:
aivot:
jumppaa koulun pihalla:
”ei haluu”:
siili:
ötökkä:
orava:
radiojuontaja:
koululainen:
tiedeopiskelija:
hammaslääkäri:
iloinen tyttö:

Mikko Laajola – Hypermediaseikkailu 2015

Työpajassa lapset kertovat ja kehittävät pelillistä monimediatarinaa, joka laajenee alkupisteestään eri suuntiin erilaisten tiedon- ja tiedostonjakopalveluissa. Tarinalle määritetään alkupiste, josta käsin lapset kehittävät ja kuvittavat tarinansa tapahtumia, käyttäen erilaisia internetin vapaita julkaisutyökaluja.

Pajassa opitaan ymmärtämään epälineaarista tarinankerrontaa, sekä havainnollistamaan sen avulla internetin hypertekstuaalista ja -mediallista luonnetta. Lisäksi lapset oppivat erilaisista internetin selainpohjaisista pilvipalveluista ja työkaluista joiden avulla tarinoihin tuotetaan mediasisältöjä.

Mikko Laajolan mukaan pajassa tärkeää on yhdessä tekeminen ja kokeilu:

Tavoitteena on ymmärtää ja harjoitella vertaisoppimista ja taitojen jakamista pienryhmissä. Työpajan luonne on kokeileva, ja sen lopullinen muoto syntyy ja määrittyy työskenneltäessä luokkahuoneessa yhdessä. Epäonnistuminen on OK ja ihan parhaita opettajia. Jos ei kokeile, ei voi tietää!

Mikko Laajola on taiteen ja kulttuurin sekatyöläinen, joka tutkii ja kehittää kierrätys – ja kokeilukulttuurejaa, vertaistoimintamalleja sekä yhteisresursseja. Hän on työskennellyt  sähköisten medioiden kanssa 15 vuotta, sekä freelancerina että Pixelache-kollektiivin parissa.

Maria Candia – Remix-kollaasit

Robin_Hood_olio_Maria_Candia
Maria Candian Remiksi-työpajassa tehdään leikkimielinen kollaasi internetistä löytyvistä kuva-aineistoista. Tavoitteena on luova kierrättäminen omaan itseilmaisuun. Pajaan liittyy keskustelu kuviin liittyvistä tekijänoikeuksista ja se johdattaa lapset netin remix-kulttuuriin ja creative commons -aineistoihin.

 

Pajan tavoitteista Maria kertoo:

Internet, kuten muukin kulttuuri syntyy kaikkien muokkaamana: jokainen seisoo aikaisempien tekijöiden harteilla. Lasten on hyvä tiedostaa, että he kuuluvat ensimmäisiin sukupolviin, joilla ylipäätään on internet käytössään, ja että se miten he käyttävät sitä, ja mitä he uskovat siitä, vaikuttaa myös siihen millainen se on.

Maria CandiaMaria Candia ammentaa ideoita, tietoa ja materiaalia internetistä niin taiteensa kuin työnsäkin puitteissa. Animaatioiden tekemistä rakastava Maria on toiminut monta vuotta helsinkiläisen M2HZ-yhteisötelevision parissa ja osallistunut mm. lasten animaatiopajojen ohjaamiseen. Hän on myös kirjailija, joka julkaisee science fictionia Megatron Braineaterin nimellä.

Saija Salonen – Johdanto Remiksiin

intro-internet-media_piia-keto_pien

Remiksi-tuottaja Saija Salosen vetämän johdantopajan tavoite on viritellä lapsia huomaamaan internetin vaikutus mediaan välineinä ja sisältöinä. Pajassa pohditaan, miten internet on muokannut mediaa ja median käytön ja vastaanoton tapoja. Lyhyesti esitellään netille ominaisen yhteistuotannon ja jakamisen käsitteitä ja verkon pelisääntöjä mukaanlukien tekijänoikeudet – johdattaen lasten ajattelua kohti verkon luovaa käyttöä ja omia mahdollisuuksia siellä toimiessa.

Koska nykyään kaikki medialaitteet kytkeytyvät nettiin, on internet muuttanut aikaisempia median toiminta ja esitys tapoja. Aikuisille tämä muutos on ymmärrettävä, lapset sen sijaan ovat syntyneet suoraan nettiaikaan. Intro-pajassa pohditaan reaalimaailman ja verkon toimintatapojen eroja ja yhteneväisyyksiä. Lapset saavat kevyen historiallisen johdannon verkon palveluiden kehittymiseen ja sitä kautta median murrokseen.

saija-intro

Saija Salonen on tehnyt nuorisotyötä ja mediakasvatusta 2000-luvun alkupuolelta erityisesti videon ja verkkojulkaisemisen parissa. Lasten ja nuorten lisäksi hän työskentelee aikuisten mediataitojen vahvistajana ja vetää työpajoja sosiaalisesti hyvinkin erilaisille ryhmille. Hän opiskelee Tampereen yliopistolla mediakasvatusta ja työskentelee m-cultin yhteisömediatuottajana.

Tutustuminen yhteistyökouluihin

REmiksi työpajoihin kutsuttiin mukaan kouluja eri puolilta Helsinkiä. Itä-Helsingistä mukaan lähti keskisuuren Kontulan ala-asteen koulun 6. luokka. Kallion ala-asteen 6. luokka edustaa pienempää ja harvinaisempaa kielikylpyluokkaa 16 oppilaallaan. Pitäjänmäen ja Hiidenkiven peruskoulujen luokat ovat hieman isompia, 22-25 oppilaan 4. luokkia. Mukaan projektiin eivät lähteneet ihan alakoulujen nuorimmat – osallistujien ikähaitari on 10-13 vuotiaat.

Alkuhaastattelussa opettajat tuntuivat hieman vähättelevän internet-työskentelyään oppilaiden kanssa. Kuitenkin kaikissa luokissa on etsitty verkosta tietoa ja käytetty muutoinkin tietokonetta kirjoitustyökaluina. Opettajilla on avoin suhtautuminen teknologiaan osana oppilaiden arkea ja oppilaat ovatkin voineet hyödyntää omia laitteitaan sekä koulujen laitteistoa oppimisen tukena. Kustantajien luomat sähköiset verkossa toimivat oppimisympäristöt ja -pelit olivat kaikille tuttuja.

Tulevaan opetussuunnitelmaan kaavaillaan ohjelmointia/koodausta uutena kaikille yhteisenä oppisisältönä ala-asteelle. Opettajat näkivät tässä haasteita, koska eivät kokeneet omaavansa koodiopetuksen taitoja. Ehkä tästä syystä moni opettaja oli kiinnostunut pelikoodaukseen johdattavasta Scratch-työpajastamme.

Verkossa jakaminen oli opettajille vieraampaa. Muutamalla koululla oli käytössä julkaisupalveluita kuten koulublogi, mutta tämän käyttöön ei tunneilla oltu juuri perehdytty. Opettajien kanssa keskustellessa avautui sekin seikka, että sähköpostin käyttöä harjoitellaan oppilaiden kanssa ja sitä käytetään yhtenä tiedostojen jakamisen välineenä ala-asteen lopulla. Kouluissa tapahtuva jakaminen jäikin usein joko oppilaalta-opettajalle väliseksi tai koulun sisäiseksi.

Eräässä keskusteluun osallistui sattumalta paikalla ollut koulun sähköisistä palveluista kiinnostunut vararehtori, jonka kanssa pohdimme koulun oman blogin sisältöjen jakamista esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Kuitenkin koulun oman some-kanavan nähtiin tuovan myös mahdollisia haasteita, koska vanhemmat ja oppilaat voisivat sen kautta saada aikaiseksi jopa konflikteja, joiden hallintaan kouluilla ei esimerkiksi viikonloppuisin ole resursseja. Sosiaalinen media kiinnostaa kouluja, mutta väärinkäsitysten mahdollisuudet suitsevat sen käyttöä.

Opettajilla oli yhteinen havainto siitä, miten vähän heillä oli tietoa verkon käytöstä luovuutta tukevana oppimisympäristönä. Juuri tähän haasteeseen etsimme vastauksia REmiksi-projektissa, ja odotammekin innolla pian alkavia työpajoja, joissa pääsemme yhdessä koulujen kanssa kokeilemaan ja oppimaan.

Lapset ja netti: oppimateriaaleja

Remiksi-projektin taustaksi olemme selvittäneet lapsista ja netistä jo löytyviä oppimateriaaleja sekä tutkimuksia. Julkaisemme niistä blogissamme muutamia poimintoja ja havaintoja; aluksi kurkistus oppimateriaaleihin.

kaikkiaan Internetin käsittelylle näyttäisi olevan leimallista uhkadiskurssin eli uusmedioihin liittyvän pelon ja huolen korostuminen,

toteaa Heidi Räihä internet-opetusmateriaaleja käsittelevässä pro gradu -työssään, ja sama havainto oli Remiksi-projektin lähtökohtana. Mutta piristäviä poikkeuksiakin löytyy:

Miten internet toimii?
Mediataitoviikolla 2015 ilmestyi mainio opas, jollaista olimme jo ehtineet kaivata, ja jonka sisällöistä osaa olimme jo alkaneet työstää osaksi Remiksi-oppimateriaalia. Lapsille suunnattu, kuvitettu opas esittelee hauskasti internetin toimintaa ja rakennetta sekä asioita, joita netissä voi tehdä. “Avata verkkosivun ja kirjoittaa blogia” on ainoa oppaan tarjoama tekemisen mahdollisuus – eli viihde ja kulutus painottuvat. Pidä hauskaa netissä! opas toivottaa lopuksi. Opas on tuotettu Ruotsissa ja suomenkielisen version julkaisi Kavin Mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö.

kopiokissa_osa7_avoimet_sisallot_crop

Opettajan tekijänoikeus ja Kopiokissa

Opettajan tekijänoikeus on samannimiseen kirjaseen liittyvä sivusto, joka sisältää suuren määrän tietoa opettajia askarruttavista tekijänoikeuskysymyksistä – pulmatilanteita ja tapauksia, artikkeleja ja webinaari-taltiointeja. Sivuilla on julkaistu myös mainio Tarmo Toikan käsikirjoittama ja Sanna Vilmusenahon kuvittama Kopiokissa-nettisarjakuva, jonka 12 osaa havainnollistavat arkisia pulmatilanteita ratkaisuineen. Suosittelemme!

Vanhempia opastetaan lasten mediakasvatukseen mm. Mannerheimin lastensuojeluliiton Vanhempainnetin Lapset ja media -osiossa ja työkaluja ja oppaita löytyy Mediakasvatusaineistoja varhaiskasvatukseen -sivuilla.

Tekniikasta, tekijänoikeudesta ja nettiturvasta on tietoa, mutta mistä tukea lasten omalle tekemiselle netissä? Mediakasvatusseuran materiaalipankista löytyy runsaasti oppaita mediatuotannon eri osa-alueisiin, videon tai animaation tekoon, kirjoittamiseen. Mutta internet, tuo medioiden sulatusuuni on jälleen vähäisesti edustettuna: materiaalipankin 236:sta sisällöstä vain 12 liittyy nettiin, ja ne korostavat lähinnä medialukutaitoa ja netikettiä.

Vaikuttaa siltä, että Remiksin kaltaisille projekteille on tilaus!

Miksi Remiksi?

Lapset ovat jo internetin suurkäyttäjiä, mutta he ovat netissä pääosin pelien ja kaupallisten sovellusten kuluttajina. Miten lasten mediataitoja, erityisesti median tekemisen taitoja voisi tukea netissä? Tähän kysymykseen Remiksi-projekti etsii vastauksia.

Tutkimuksissa on havaittu, että lapsen mediasuhde alkaa muotoutua alle vuoden ikäisenä, ja 3-4 -vuotiaana lapsella on jo selkeät mieltymykset, oman mediatyylin alkeet. Ala-asteikäiset käyttävät mediaa suvereenisti ja eri laitteilla. Keskeinen toimintaympäristö on internet, jonka palvelut ovat olleet lasten arkea heidän syntymästään saakka.

Nettikulttuuri on ennen muuta oman tekemisen ja jakamisen kulttuuria, mutta lasten oma toimijuus ja tekemisen mahdollisuudet netissä ovat rajalliset. Heidät on ikäänkuin lukittu kuluttajan asemaan: taustalla on amerikkalainen Children’s Online Privacy Protection Act, jonka seurauksena kaikki ns. “käyttäjäsisällön” kanavat – mm. YouTube, Instagram, Facebook – on suljettu alle 13-vuotiailta. Lapset saavat siis tuottajan oikeudet vasta 10 vuotta sen jälkeen kun heidän oma mediatyylinsä on alkanut kehittyä!

Kasvattajat eivät pysy nopeasti muuttuvan nettikulttuurin perässä. Kotona tietokone ja netti ovat usein lapsenvahtina ja viihdykkeenä ilman vanhempien läsnäoloa. Kouluissa opettajat kaihtavat nettisisältöjen näyttämistä pelätessään tekijänoikeuksia, joista heillä on liian vähän tietoa. Ala-asteilla kielletään älypuhelinten käyttö, jotta lapset estetään katselemasta ei-toivottuja sisältöjä välitunneilla.

Myös internetiin liittyvät oppimateriaalit painottavat internetin vaaroja, tekijänoikeuksia ja ns. turvakasvatusta. Painopisteenä on pikemmin se mitä netissä ei saa tehdä, kuin mitä siellä voisi tehdä. Tutkijoiden suositukset kuitenkin korostavat, että lasten oman mediatoimijuuden tukeminen sekä luova ja hauska yhdessä tekeminen ovat tärkeitä keinoja myös internetin riskien torjunnassa.

Remiksi-projektissa luodaan toimintamalleja lasten innostamiseksi omaan tuotantoon netissä. Keskeisenä lähtökohtana ovat mediataiteen avaamat kokeelliset ja mediakriittiset näkökulmat. Taiteilijoiden kehittämissä Remiksi-työpajoissa lapset tutustuvat netin avoimiin työkaluihin ja aineistoihin, oppivat ohjelmoinnin alkeita ja seikkailevat tekijöinä netin yhteisöllisessä maisemassa.

 

Remiksi-taiteilijat valittu

Remiksi-taitelijakutsuun tuli joukko kiinnostavia ehdotuksia media- ja kuvataiteen eri laidoilta.

Mukaan projektiin valitsimme 4 mainiota ehdotusta, jotka lähestyivät internetiä omaehtoisen tekemisen ympäristönä. Ehdotuksia kehitellään eteenpäin yhteistyössä taiteilijoiden kanssa ja projektien esittely tulee sivuillemme lähiaikoina.

Tervetuloa mukaan projektiin Maria Candia, Tero Huttunen & Jouni Seppänen, Mikko Laajola ja Anni Puolakka!

Kutsu taiteilijoille auki 09.01.2015 saakka!

REmiksi on kokeellinen projekti, jonka ytimessä ovat taiteilijoiden vetämät työpajat ala-asteikäisille lapsille. Tavoitteena on innostaa lapsia ottamaan netti haltuun omaehtoisen tekemisen kautta. Taiteilijoiden näkökulmat johdattavat lapsia myös median kriittiseen tarkasteluun.

Projektissa taiteilijat valmistelevat ja vetävät  ala-asteen kouluissa työpajakokonaisuuden. Työpajat dokumentoidaan ja arvioidaan REmiksi-projektissa: ihanteellisesti tuloksena syntyy harjoitteita, joita opettajat kouluissa voivat tehdä yhdessä lasten kanssa. Dokumentointi ja harjoitteet julkaistaan REmiksi.net -verkkosivuilla.

Taiteilijavalinnat tehdään 15.01.2015 mennessä.  Työpajaideoita kehitetään taiteilijoiden yhteisessä valmennuspajassa helmikuussa 2015 ja kouluissa pajat järjestetään maalis-huhtikuussa 2015. Mukaan valitaan 4 taiteilijaa ja osallistuvien taiteilijoiden palkkio on 1500 €.

Kiinnostuitko? Lähetä meille ehdotus perjantaihin 09.01.2015 mennessä!

 

REmiksi – työpajaehdotus

Nimi

Yhteystiedot (sähköposti, puhelin)

Kuvaile tiiviisti työpajasi idea (näkökulma/tavoite, materiaalit  ja välineet,  mitä pajoissa syntyy)

Kerro vähän itsestäsi taitelijana, myös mahdollisista työpajoista joita olet vetänyt

Liitä mukaan kotisivusi verkko-osoite tai lyhyt CV

Lähetä ehdotus sähköpostilla osoitteeseen info@remiksi.net 09.01.2015 mennessä.

 

Lisätietoja antaa: Saija Salonen, tuottaja, m-cult / REmiksi-projekti  041-5283622